tiistai 30. heinäkuuta 2013

Tarviis uuden kodin

Riikka:
Jos kellään on vinkata niin tarvittas uus koti. Vuokralle tai oma... jos kohtuuhintainen löytyy. Muita vaatimuksia nyt ei tähän hätään kuin, että koirat olisivat tervetulleita:) Niin mieluiten omakotitalo. Voittaspa lotosta tai jotain niin helpottas tämä elämä.

Huomenna menen Lapinlahdelle hieromaan koiraa. Jännä nähdä miten siellä hieronnan saa toteutettua kun ei ole aivan suljettua tilaa. Siellä olisi varastona käytettävä kakkosvessa, joka olisi kooltaan ok hierontaan ja vaikka trimmaamiseenkin... Pitäisi saada vaan pönttö pois jne. Siinäpä se onkin kun ei taida olla tekijää niin jää haaveeksi...
Huomenna ei olekaan Helkalla paimennusta kun Kuttukuussa on klinikka- ja kilpailupäivät. Torstaina luvassa pentutokoa.

Nyt iskee pikkunen alakulo... jospa tämä tästä taasen iloksi muuttuu! Mutta siis kaikki vinkit otetaan vastaan:)

Ai niin.Luovuimme omalemmikki.net sivuista. Kaikki kursseihin sun muihin juttuihin liittyvä löytyy Har-min sivuilta www.harminfarmi.com.

maanantai 29. heinäkuuta 2013

Risteily Ukolla ja luolareissu

Kaisa:
Lassen kanssa olimme eilen Ukko-paatilla Alahovin viinitilareisteilyllä. Laiva on rakennettu jo 1800-luvulla. Reissu kesti 4 h. Menomatkalla nautimme laivan antimista, mm. poronkäristyksestä. Kun pääsimme tilan satamaan, emme pitäneet laivasta poistumisen kanssa mitään kiirettä. Osa ihmisistä poistui kannelta ja osa jäi kannelle. Lasse kuvaili joutsenia, ja lähdimme vasta sitten poistumaan paatista. Luulin, että kaikki jäävät tilalle. Kun pääsimme portille, niin laiva oli jo lähdössä pois. Oli noloa, kun laiva joutui menemän takaisin laiturille päin ja miehistö laittamaan meille rampin...Työntekijä painotti meille monta kertaa, että takaisin satamassa pitää sitten olla klo 15.30. Juu, juu :) Kaikki eivät siis jääneetkään tilalle, vaan osa lähti takaisin Kuopion satamaan.
    Viinitilalla saimme maistaa muutamaa tilan tuotetta. Olivat yllättävän hyviä (Mutta Lassen mustaviinimarjaviini on mielestäni vielä parempaa. Kävimmekin ostamassa kotimatkalla viinitarpeet. Lasse pääsee puuhastelemaan :) ). Lisäksi saimme lyhyen esitelmän viinin valmistuksesta. Sittenpä hiukan shoppailtiin. Ja lopuksi tiirailimme tilan eläimiä. Tämän jälkeen päätimme mennä laiturille, jotta olemme paikalla varmasti ajoissa :)


Ukko-paatti

Näiden takia meinasi Alahovi jäädä näkemättä.

Puijon torni

Lasse maistiaisissa.

Korea riikinkukko ukko.


Villasika?

Laiturialueen betonissa on tassuteltu :)

Ukko tuloo hakemaan poies viinitilalta.

Minustakin on yksi räpsy.

Kuopion satamasta kuvattu tuulimylly.

Lauantaina puolestaan kävin Marikan, Pekan, Sepen, Iiron ja Mairen kanssa luolaharkoissa. Niin kuin arvelinkin, niin meikäläisen koirat olivat yksiä möllykoitä. Mikko-ope sanoi, että Iiron kanssa kannattaisi keskittyä jäljestykseen, jos koira on kerran siinä hyvä. Ei sekoittaisi pientä päätä monella asialla. Jos sitten teen niin. Maire siis nuorisosta on jatkossa mukana.
    Sepe (Onnenkäpälän Dark Spark) puolestaan on luonnonlahjakkuus. Tälle nuorelle koiralle harkat olivat toiset ja silti se osasi laittaa täyden rähinän pystyyn. Eikä luolan ahdinkokohdat tuntuneet missään. Tämä poika kerryttää nyt vain lisää ikää, jotta pääsee tosi toimiin ja ehkäpä sitten ensi vuoden alku puolella jo kokeisiin :)

Sepe


sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Lämmin sunnuntai

Riikka:
Tämä kaunis sunnuntaipäivä menee kahden pentukurssin parissa. Toivottavasti pennut jaksaa lämpimästä huolimatta. Täytyy katsoa ja toimia tilanteen mukaan. Omat koiruudet ainakin makaa "raatona" ja ottavat iisisti. Helkulikin on aika väsynyt. Kävimme eilen moikkaamassa sairaslomalla olevaa ystävääni. Helka pääsi leikkimään talon koiran kanssa. Koirat juoksivat kyllä helteestä huolimatta pitkin pihamaata. Välillä lepäsivät ja sitten taas takaa-ajoleikki sai jatkua.
Ystäväni on toipilaana loukattuaan jalan. Hän on pitkällä sairaslomalla ja tietenkään ei voi juurikaan tehdä mitään kun jalalla ei saa varata. Tuommoinen pistää aina ajattelemaan, että miten sitä selviäisi arjesta tahi juhlasta jos olisi toipilaana. Hui, ei uskalla edes ajatella. Kyllä vain täytyy olla kiitollinen jokaisesta terveestä päivästä. Elämähän voi muuttua suuntaan tai toiseen aivan silmän räpäyksessä. Olenkin varmaan aiemmin kirjoitellut siitä, miten vaikeaa on elää juuri tässä hetkessä. On ollut melkoista opettelua, ettei märehdi tulevaa. Toisaalta itselläni on niiiin paljon touhua ja tohinaa, etten muista mitä tuleman pitää vaan se täytyy tarkistaa aina kalenterista:) Ei voi siis turhia huolehtia.

Ajatukset ovat myös pyörineet jo syksyssä. Pian alkavat koulut. Minulla on virkavapaa koulunkäynninohjaajanhommista, mutta pitäisi vaan tehdä se ratkaisu ( tai kai se on jo tehty) ja ilmoittaa, että luovun säännöllisestä palkasta, eli vakityöstäni. Keskityn Har-Min hommiin ja opiskeluihin. Hullua ja rahasta pulaa varmasti, mutta haluan kehittyä ammatissani ja olla mahdollisimman hyvä työssäni.
Minäpä tässä pakkailen kurssikamat reppuun ja lähden kohta kohti koulutuskenttää!

lauantai 27. heinäkuuta 2013

Kokkailua + Paimennusta, tokoilua ja muuta säpinää


Kaisa:
Kokeilin tehdä kevytversioruokia. Osa on ok ja osa resepteistä kaipaa muokkailua. Banaanilettuset oli ihan hyviä. Banaani vain on parasta siltään sekä niissä banaanin muotoisissa suklaabanaaneissa :) Laitan lettusiin ensi kerralla marjoja. Jäätelönkin reseptiin kuului banaani. Vaihdan jätskiinkin marjat. Ja voisi jollain kerralla lorauttaa joukkoon hitusen vaikka kahvia.
    Lisäksi kokkasin pieniä jauhelihapizzoja, ja niihin tein itse tomaattikastikkeen. Perunamuussin ja kanasetkin väänsin. On tuas hetkeksi syötävää. Ja pääsin nukkumaan puolen yön jälkeen...

Tänään olisi luolapäivä. Mukaan lähtevät ainakin Aden pentunen, Sepe, Maire ja Iiro. Katotaas, saako nuoriso mitään aikaiseksi.
    Huomenna olisi tarkoitus lähteä Lassen kanssa risteilylle viinitila Alahoviin. Eivät vuan oo vastanneet puhelimeen se risteilymiehistö.

Vattuja on tosi paljon. Kun vain saisi ahkerasti kerättyä niitä. En ole tainnut muina vuosina nähdä meillä päin näin paljon vadelmia. Usein ovat ihan matosia ja huonon näkösiä, ja marjoja on vähän. Ibet ovat ihastuneet vattuihin. Yksi ilta lenkillä pysähdyttiin syömään marjoja. Ibet ryykäsivät puskiin ja herkuttelivat ihan omatoimisesti. Jossain vaiheessa päätin, että nyt matka jatkukoon, jotta päästään joskus takasin kotiinkin. Kun sanoin käskyn, niin ibet vain vilkaisivat minuun ja jatkoivat syömistä. Piti sanoa monta kertaa, että NYT MENNÄÄN ennen kuin uskoivat :)

Yksi päivä taas hihna hajosi. Tällä kertaa Altilla, kun nykäisi Flexin narun loppuun asti. Römpsähti naru lennähtää ihan kunnolla. Jostain syystä Altti uskoi luoksetuloa, vaikka uskoisin, että hoksasi olevansa irti. Suututti hihnan rikki meneminen niin, että Flexi lennähti kaarella pöpelikköön... Uusi Flexi hommattu jälleen rikkoutuneen tilalle.

Mutta nyt lenkille ja koiratiloja siivoamaan!


Lassekin sai aamisailella maistaa itsetehtyä jäätelöä ja banaanilettusia. Ei ilmeisesti olleet ihan parasta...

Riikka:
Voi sanoa, että on taas ollut tapahtumarikas viikko. Keskiviikkona olimme Helkan kanssa paimennusharjoituksissa kolmatta kertaa. Nyt olikin erilainen kerta, koska emme lähteneetkään metsään paimentamaan vaan olimme aitauksessa. Lampaat olivat jo päivän aikana käyneet Kuttukuussa olleen kurssin mukana metsässä jo useampaan otteeseen ja näin ollen ne saivat hiukan levätä:)
    Paikalla oli useampi koira, ja muiden suorittaessa omaa vuoroaan itse olin silmä kovana ja yritin ymmärtää mitä aitauksessa tapahtui. Me olimme Hegulin kanssa viimeisiä ja sainkin ihailla muiden toimia hyvän tovin. Aitauksessa toiminta on tosiaan paljon nopeampitempoista kuin metsäpaimennuksessa. Nytkin porukassa oli eritasoisia ja eriaikaa opiskelleita koirakoita, joten meno oli sen mukaista:)
    Oman vuoromme tultua olin kyllä ihan HooMoilasena, jotta mittee pittää tehdä. Meitä opasti taitava Marianne. Hänellä oli upea koiransa auttamassa meitä. Kuljin ensin Helkan kanssa lauman perässä. Siis minun aikani meni siihen, että itse pysyin perässä ja yritin ymmärtää mitä Marianne kulloinkin meidän haluaa tehdä. Sitten sain laskea Helkan irti. Itse kiiruhdin Mariannen mukaan lauman etteen ja Helkan oli tarkoitus kulkea perässä. Se pyrki tulemaan luokseni ja lauman eteen, mutta silloin Marianne ohjasi sitä pysymään takana paimensauvan avulla. Itse en todellakaan tajunnut mistään mitään, kun loikin vaan eestaas ja yritin pysyä ryhmän mukana:) Huoh. Eka kierrokselta emme saaneet palautetta. Ajattelin, että voihan räkä. Muut kurssilaiset kommentoivat vuoromme menneen hyvin... Marianne oli nimittäin jututtanut kaikki oman vuoronsa jälkeen. No eipä siinä mitään. Seurailin taas toisten vuoroja. Varsinkin eräs bordercollie, Mei, teki huikean suorituksen. Se on aivan aloittelija, mutta syttynyt täysin hommaan. Onneksi suoritus on videoitu. Helkan toinen suorituskin videoitiin, mutta tämä Mein omistaja pitäsi saada kiinni, että muistaisi lähettää pätkän minulle.
    Meidän toka kiekka meni kutakuinkin samoin kuin eka, mutta lopuksi Marianne kommentoi ja antoikin positiivista palautetta. Tästä on kuulemma hyvä jatkaa. Nyt onkin paimennusharrastuksessa parin viikon tauko, koska Kuttukuussa on paimennuskokeita/-kilpailuja ym. toimintaa. Harmi, etten pääse katsomaan.

Torstaina olimme vuorostaan tokoilemassa Hekulin kanssa. Olen tyytyväinen suoritukseemme. Ensin pentuja siedätettiin metelille, taputuksille ja hurraamisille. Täytyyhän sitä, ettei sitten kisoissa häkelly hirmuisista suosionosoituksista;)
    Luoksetuloa harjoiteltiin hauskasti. Pennut olivat kiinni odottamassa vuoroaan. Omalla vuorolla menimme kutsumaan omamme seuraavanlaisesti. Elikkäs toiset kurssilaiset tekivät luoksetuloradan kohdalle "ihmismuurin", mutta harvan sellaisen. Eli kun koira kutsuttiin luokse, se joutui puikkelehtimaan muiden ohi. Tosi hyvä harjoitus.
    Yksilöllisesti kävimme vielä läpi perusasentoa ja sain ohjeeksi olla tarkkana paikan kanssa, koska Helkasta kasvaa iso koira ja se tulee liian helposti olemaan edessä. Lopuksi oli vielä maahanmenoharjoitus. Yllätyin, kun sain kuulla, että tämä harjoitus tehdään koiran oman oivaltamisen kautta. Eli kun koira tarjoaa käytöstä sitä palkataan siitä! Mahtavaa! Nyt ollaankin tätä kovasti harjoiteltu. Alussa vielä ollaan, kun Helka yrittää tehdä kaikkea muuta, mutta kyllästyttyään touhuiluun se kyllä menee lopulta maahan.

Eilen kävin Pemolla Outin juttusilla. Tehtiin henkilökohtaistasuunnitelmaa opiskelujen suhteen. Outi oli sitä mieltä, että trimminäytön tekisin jo vuoden lopussa tai viieistään vuoden vaihteessa... HUI! Näyttelytrimmin ajattelin suorittaa mäykyllä, mutta entä sitten leikattava rotu. Apuah.
Eläintenkouluttajaopintoihin, varsinkin muiden eläinten kuin koiran tarvitsen sitten lisäoppia:) Mielenkiintoista...ehkäpä hiukan ajanhallintaongelmia saattaapi tulla, mutta odotan innolla mitä kaikkea sitä taas oppiikaan ja mihin tämä johtaa;)

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Trimmattavia

Kaisa:
Eilen Riikka trimmasi Lapinlahdella vakiasiakkaammee Aatu-villiksen. Näyttelytrimmissä puolestaan kävi Adenan pentu, Pentti (Onnenkäpälän Delbert).
Riikka:
Juu, eilen tuli taas tosiaan trimmailtua. Aatu on mukava kiltti koira, joka käy säännöllisesti luonamme.
Usein koirat pestään valmiiksi kotosalla (Aatukin) ja näin ollen kuivaus ei ole tapahtunut aivan oikeaoppisesti, tai karva on kerennyt muuten vain mennä kikkaralle. Senpä vuoksi kun sellainen koiran turkki leikataan saksilla on hiukan haastavaa saada tasaista jälkeä:) Jokatapauksessa asiakas oli tyytyväinen, joten se riittää:)

Aatu on taas kuosissaan.

Pentti on valmis näyttelyihin.

 
Pihamme Lollypop-liljat ovat todella kauniita!

 
 

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Koirahierontaa ja kaakkumi

Riikka:

Opiskeluni ovat nyt siinä vaiheessa, että harjoitushieronnat on tehty:) Jatkossa teen koirahierontoja opiskelijahintaan elikkäs 18 eur / krt, norm 36 eur. Ota minuun yhteyttä riikka.hartikainen75@gmail.com. Hierontatilanteessa olisi hyvä olla mukana. Muistathan ettei sairasta koiraa voi hieroa.
Vasta-aiheita ovat mm. Kuume, avoin haava, akuutti trauma esim. tuore revähtymä, välilevytyrä tai tulehdus. Rokotusten jälkeen on hyvä odotella ainakin viikon verran.
Juoksussa olevaa narttuakaan ei kannata hieroa, ellei koiralla ole jotain todella akuuttia syytä tulla hierontaan. Myöskään aggressiivisia koiria en hiero tai ainakin syy käytökseen täytyy ensin selvittää.

Juupsan.. Kyllä tämä minun elämäni on vain pyhitetty koirille. Hierontaa, koulutusta, trimmiä ja omien koirien kanssa puuhastelua. Nyt ajatuksissa eräs yksityisopetuksessa käyvä aivan ihana koira. Koira on vain niin kovin vilkas ja innokas, että omistaja saa tehdä töitä hallitakseen sen. Varmasti paljon taustalla opittua käytöstä jota nyt sitten yritämme pois opettaa. Eilen keskustelimme homeopatian käyttöä koulutuksen rinnalla. Asiakas innostui asiasta. Näinpä minä aloin tutkimaan mitä homeopaattistalääkettä tässä tapauksessa voisi kokeilla. Löysin mielestäni oikean vaihtoehdon, varmistin sen vielä opettajaltani. Avot, nyt vain odottelen mitä asiakas tästä tuumaa ja saako hän hankittua kyseistä ainetta.

Tämä koiramaailma kaikkine juttuineen on vain niin mielenkiintoinen. Tänäänkin olisi luvassa hierontaa ja trimmausta. Menenkin loppupäiväksi Lapinlahden liikkeelle pitkästä aikaa. 

Kaisa:
Tässä tämä kakku nyt on. Sovelsin ohjetta jonkin verran, niin mietin, että tuleekohan ihan strömssikakku. Ihan hyvä siitä tuli :) Irtopohjavuoka meinasi ruveta vuotamaan, kun laitoin kakkupohjan päälle hyydytettävän osan. Iskin vuoan uunipellille ja koko höskän sitten alkuvaiheeksi pakkaseen. Sieltä siirsin sitten jääkaappiin. Aamulla saimme Lassen kanssa nauttia kaakkumista. Suklaahommat on suklaakarpaloita. Ja hyydytetyssä osassa on mm.
tuorejuustoa, mustikkaa, mansikkaa ja vähän vadelmia. Pohjassa on mm. tummaa suklaata, tummaa kaakaota, manteleita ja kookosta. Kakun päälle olisi tullut vielä kiiltävä osa, mutta en jaksanut eilen enää klo 23 ruveta sellaista väsäämään.





maanantai 22. heinäkuuta 2013

Iron Maiden

Kaisa:
Lauantaina matkustimme Helsinkiin junalla. Maiden paitoja alkoi näkymään jo Kuopiossa, ja kun päästiin Helsinkiin, niin faneja näkyi siellä sun täällä. Junassa vastapäässä istunut miekkonen kyseli, että olenko menossa koiratapahtumaan, kun luen koiralehteä. "No en, kun mekin mennään Maideniin :)"
Ensi töiksemme suunnistimme pääkaupungissa italialaiseen ravintolaan. Päätimme syödä pitkän kaavan mukaan, joten muuta emme sitten kerinneetkään tehdä ennen stadionille suunnistamista. Paitsi siinä välissä heitimme tavarat Glo-hotellille.
Minun valitsema menu:
Menu Toscanini 
  Vitello tonnato:
Ohueksi siivutettua vasikanpaistia ja tonnikalakastiketta
   
  Käsintehtyjä kantarelliravioleja ja paistettuja kantarellejä   
  Paistettua nieriää, kesän vihanneksia, Beluga-linssejä ja
sahrami- sitruunakastiketta
   
  Tiramisú
Viinin laskuttivat väärin, niin saatiin nautiskella ilmaisista lasillisista :)

Lassen ateriat olivat paljon isompia kuin minun.

Keikkapaikalla oltiin ihan ajoissa, sillä Lasse halusi nähdä kaikki bändit, koko rahan edestä siis. Paikalla oli yllättävän vähän porukkaa, vaikka stadionin ulkopuolella jonottajia riitti. Alue täyttyi oikeastaan vasta sitten, kun Maidenin keikkavuoro lähestyi. Ensimmäisenä soitti Ghost, tokan bändin nimeä en enää muistakaan (Tarkistuksen jälkeen bändi oli Sabaton) ja kolmantena Bullet for My Valentinen peruuntumisen tilalla soitti Amorphis.
    Stadikalle saapui n. 28000 ihmistä. Välillä seisomokatsomossa oli aikasta ahdasta, kun ihmiset alkoivat tiivistäytymään ja etualalle tunki alvariinsa lisää porukkaa. Meinasin yhdessä vaiheessa sanoa Lasselle, että minä luovutan ja menen sivummalle. Sovitaan paikka, missä nähdään. Mutta sitten meidän läheltä poistui väkeä ja ympärille jäi tilaa. Voin sanoa, että olen kuullut Iron Maidenin livenä, mutta nähnyt vain vilaukselta. Miksiköhän lavaa ei voi rakentaa hitusen korkeammalle, että porukat näkisi bändin? Kun välillä oikein kovasti pinnistelin mennä varpailleni niin näin "pieniä" miehiä temmeltämässä lavalla. Muutoin seurailin keikkaa screeneiltä. Jotain kertoo se, että useimmiten en nähnyt lavan taustakangastakaan ja pyrotkin näin useimmiten screeneiltä. Välillä en nähnyt screenejäkään. Mutta tärkeintä on se, että Lasse oli keikkaan tyytyväinen. Sen reissuhan tuo oli :)   
    Kun poistuimme alueelta, niin huomasin, että joku makaa katsomossa ja ensiapumies on vieressä. Mitähän lie oli sattunut? Oliko saanut jonkun kohtauksen vai oliko iloliemi maistunut liiaksi? Kun kävelimme hotellille, niin eräs vastaantulija huudahti, että oliko hyvä keikka? Tiesi meidän tulevan stadionilta, vaikka Lassella ei edes ollut Maiden paitaa :) Kysyi myös, että mikä oli eka biisi. Ei ollut Lasselta yllättävä vastaus: "En muista." :)
    Kävellessä tiirailtiin mainoslappusia, joissa myytiin helsinkiläisiä asuntoja. Tiesinhän minä, että asunnot ovat kalliita. Mutta silti meinasi silmät pyörähtää päässä, kun luki esim. ilmoitusta, jossa myytiin meidän makkarin kokoista kerrostaloasuntoa hintaan 170 000 euroa.
    Hotelli oli ihanan hiljainen. Monesti kun on aikaisemmin yöllä saanut herätä mm. discon paukkeeseen ja tappelevien huutoihin. Silti heräsin ihan liian ajoissa, ja sai vähän odotella aamiaiselle pääsyä. Aamiainen oli vallan tasokas. Mukava pikavisiitti oli tämä reissu siis kokonaisuudessaan!

Stadikalle ei saanut ottaa kameroita. Lasse nappaili jokusen kuvan kännykällä.




Ensimmäinen lämppäri, Ghost.

Iron Maidenin keikalla katsojia riitti.

Keikalla oli tunnelmaa.

Muutaman biisin minäkin jopa tunnistin!

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Onnea Neela! 6 vee...

Riikka:
Neela 6 vuotta sitten:
Voi miten kauan siitä on aikaa kun Neela haettiin Norjasta:) Neela on aivan uskomaton tyyppi. Toimii kuin ajatus ja on esimerkillinen holsku. Onnea Nepa!

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Har-Missa isot alepäivät + Pentutottista + R.I.P. Velmu

Har-Min Farmien tarjous:

Ota 3 maksa 2!

Tarjous voimassa Lapinlahdella tänään 19.7 ja Siilinjärvellä pe-la 19.7.-20.7. Kampanja koskee normaalihintaisia tuotteita. Saat edullisimman ilmaiseksi.

Riikka:
Eilen siis olimme tokoilemassa Helkan kanssa ensimmäistä kertaa. Hiukan mietitytti miten pentu pärjää kun se oli jo valmiksi väsynyt. Alku meni hyvin...
Tunti alkoi pienellä pohjustuksella ja sitten kukin vuorollaan sai käydä näyttämässä saako pennun kulkemaan irti, mieluiten seuraamassa. Kaikilla sujui homma hienosti, Helkallakin. Helka halliin tullessaan jännitti aika paljon uutta ympäristöä ja vielä meidän suorituksenkin aikana hiukan jännitteli seinän vieressä olevia putkia.. Onneksi Pirjo-ohjaajamme huomasi tilanteen ja antoi Helkalle mahdollisuuden käydä vähän tutkimassa seinän vieressä. Kyllähän tuo Helkulin jännitys lauksesi tunnin edetessä.
Hommia tehtiin kukin vuorollaan ja odottamisaikaa oli aikalailla. Siinä kysytään pennuilta hermoja, jotta pystyvät odottelemaan omaa vuoroaan. Tosin se rauhoittuminenkin on hyvä oppia, olipa sitten kokeissa, näyttelyissä tms niin joutuuhan sitä välillä olemaan paikoillaan ja odottelemaan omaa vuoroaan.
Seuraavaksi Pirjo halusi nähdä osaako pentu leikkiä. Jokainen vuorollaan näytti suostuuko koira esim. vetoleikkiin, osa koirista haki palloa, tällä jutulla pohjustettiin kapulannoutoharjoitusta. Helka edelleen oli vähän kipsissä, mutta kyllä se suostui leikkimään ja osio meni hyvin. Minä toope en ollut ottanut oikeanlaisia leluja mukaan...
Kolmantena juttuna tehtiin kuja seinän vierustalle, siitä välistä oli tarkoitus laittaa pentu tulemaan luokse. Helka onneksi suoritti senkin tehtävän melko hyvin:) Ei esim mennyt moikkaamaan muita pentuja.
Kurssilla pyritään siihen ettei koira haistelisi maata , eikä haukkuisi. Helkan kanssa teetti vähän töitä kun odotellessa meinasi nenä viistää lattiaa. Varsinkin tunnin loppua kohti kun väsymys alkoi painaa tuli koirasta melkoinen riiviö.
Ai niin. Sitten harjoiteltiin perusasentoa. Se sujui hyvin. Olin onneksi vähän jo ennakkoon harjoitellut.
Viimeisenä olikin haastavin juttu kun oli tarkoitus kokeilla rauhoittumista. Helka oli jo siinä tilassa, ettei jaksa enää mitään. Ja alkoi puremisen ja riekkumisen. Sehän saa edelleen noita "kohtauksia", kun on todella väsynyt ja haluaa nukkumaan... No pikkusen sain ohjeita, että puremiseen pitäisi puuttua... Ajattelin vain mielessäni, että mutku:) Siis sitä että Helka on vaan niin väsy, että sen pitäisi päästä vain nukkumaan. Kello oli jo yli yhdeksän illalla. Sehän on meillä ollut jo melkeinpä nukkumaanmenoaikaa...
Heti kun pääsimme Helkan kanssa autoon, niin se sammui. Voi pientä reipasta neitiä.
Pia lähetteli lisää kuvia mökkireissulta. Laitan niitä tuohon loppuun. Tänään muuten pääsen näkemään Pian uuden tulokkaan, espanjanvesikoira Bocan:)

Kaisa:
Velmusta (Vuorenkaiun Oivallus) sain ikäviä uutisia. Se oli kuollut tapaturmaisesti. Velmu sai niin hyvän kodin ja pääsi töihinkin. Olisi ollut hyvä metsästyskoira seuravina vuosina. Aina se elämä osaa yllättää.

Sitten ihan muita juttuja.
Salilla uskaltauduin penkkipunnerruksessa laittamaan lisäpainoja tankoon. Kyselin salilla, että paljonkohan pelkkä tanko painaa. Kuulemma 16 kg. Niskan takaa punnerrukseen en vähään aikaan uskalla laittaa lisäkiekkoja. On mahottoman raskas liike.
    Huomenaamulla olisi edessä Helsinkiin lähtö. Mennään Lassen kanssa Iron Maidenin keikalle. Sinnehän lupasin lähteä, sillä Lasse on auttanut koirien kanssa. En minä kyllä muuten lähtis. Jos samalla reissulla kävisi herkuttelemassa italialaisessa ravintolassa ja tiirailisi museoita. Ei meillä kovin paljon aikaa jää kiertelyyn. Lassepa sitten sairastui, kun loma alkoi häämöttämään. Jospa se jaksaisi kaupungilla köpötellä.

Guapon kanssa on mukavaa

Tarkkana!

Ihanat.

Voi tätä riemua

torstai 18. heinäkuuta 2013

Paimennus osa 2

Riikka:
Eilen päräytimme taasen Kuttukuuhun Vehmersalmelle paimennusharkkoihin. Luvassa oli metsäpaimennusta niin kuin ekallakin kerralla. Mukaan lähti kaksi talon omaa työkoiraa ja Helkan lisäksi oli kolme porokoiraa myös harjoittelemassa.
Lauma lampaita, yksi vuohi ja pässi, sekä kaksi pientä karitsaa olivat harjoituskavereinamme. Voi sitä ihmetyksen määrää kun semmoinen alle polven korkuinen (pienempi kuin Helka) karitsa otti ja tuli koiraa kohti ja määki määrätietoisesti:) Pikkusen nauratti, kun meidän paimen otti takapakkia ja ihmetteli mennessään, että mikäs se tuo on. Harmi, ettei sattunut kamera mukaan.

Sinikalta saatiin taas paljon tietoa. Hän on aivan ihana tyyppi ja omistautunut eläimille, paimennukselle ja huomaa, että eläinten hyvinvointi on ykkösasia. Juteltiin eri paimennettavien eläinten käyttäytymisestä ja siitä miten esim. poropuolella on aivan erilainen meininki, ikävä kyllä.

Kuttukuun lampaita katsellessa on aivan ihanan seesteinen meininki. Varsinkin metsässä on verkkainen vauhti ja lampaat saavat syödä rauhassa. Aitauksessa onkin sitten aivan eri meininki, kun on vain muutama lammas ja liikettä enemmän. Saapa nähdä milloin me pääsemme aitaan kokeilemaan.

Helka oli todella reipas. Irrottautui minusta huikeen hyvin ja seuraili lampaita aivan eri intensiteetillä kuin eka kerralla.Taisipa Sinikka sanoa jotain sen suuntaista, että siitä tulee vielä hyvä. Kröhöm:)

Takasin päin palatessamme Sinikka lähti viemään laumaa koirineen aitaukseen. Kaksi lammasta jäi meidän lähelle syömään. Siinä porokoirien omistajien kanssa ihmeteltiin, että mitäs me nyt noille tehdään, koiramme eivät niitä liikkeelle laittaneet. No siinäpä tuummaillessa lampaat ottivat hirmu spurtin ja juoksivat pitkin mantuja ja mäkättivät mennessään. Totesimme siinä, ettei ihminen voisi millään hallita lammaslaumaa ilman taitavia koiria. nehän leviäisivät minne sattuu.

Lopuksi seurasimme upeiden koirien työskentelyä aitauksessa. Aivan mahtava fiilis ... sielu lepäsi.

Tänään on ollut myös vauhdikas päivä. Helkan kasvattaja Anne tuli Siiri-siskon, Telma-äidin ja Mano- velipuolen kanssa meitä moikkaamaan Har-Miin. Aluksi Helka katsoi siskoaan hiukan epäillen, mutta kun tutuksi tultiin niin voi sitä leikin määrää. Aivan ihana pakkaus oli siskokin.
Illalla olisi tarkoitus mennä Helkan kanssa ensimmäiselle pentutottistunnille. Mitähän siitä tulee kun laps on jo valmiiksi väsy, rättipoikki.... Mielenkiinnolla odotan iltaa.

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

PeTo2 + Hyvää syntymäpäivää Maire!

Riikka:
Minä nyt vallan olen innostunut kaikesta uudesta. Viime viikolla paimennushommia, jotka tietenkin jatkuu ja eilen PeTo2 elikkäs pentutokoa. Eilen oli vasta teoriaa. Kuulostaa hiukan erilaiselta tuo tokoilu, kun perus arkitottistelu. Tavoitteellista ja tarkkaa puuhaa:) Toivottavasti koulutuskäsitykset ei mene aivan ristiin siellä. Mielenkiinnolla odotan huomista kun päästään helkan kanssa ekaa kertaa tunnille. Saapa nähä millanen parivaljakko meistä vielä kehkeytyy... vähän pelottaa:)
    Tänään olisi tosiaan paimennusta taas luvassa, toivottavasti sade ei ole esteenä. Käsittääkseni ihan hirmuseen sateeseen ei mennä lompsimaan... saapa nähä.
    Viikonlopun olin taas Helsingissä uutta oppia hakemassa. Aiheena oli yrttilääkintä ja homeopatia. Apua, miten paljon taas kaikkee uutta ja mielenkiintoista. Tiedonjano vaan kasvaa. Miten ihmeessä ennätän oppia kaiken haluamani tässä elämässä? On niiiiin paljon asioita mitkä kiinnostavat. Onneksi elämä on elämän mittaista opiskelua ja kaikki on mahdollista. Sen kun tarttuu vain härkää sarvista.
Nyt pitänee lähteä lompsimaan tuonne sateeseen koirien kanssa, sen verran Nepa tuossa pöydän alla kaasuttelee, että lienee kakkahätä.

Kaisa:
Maire on nyt 1-vuotias! Onnea!

Ihmettelin salilla, että mikä painaa toisessa kengässä. Vedin sukkaa suoremmaksi pariin otteeseen, mutta ei se auttanut. Lopulta otin kengän pois jalasta. Siellähän oli kirjastokortti! Laitoin lenkkariin talteen kirjastossa käydessäni, kun kengät oli kassissa. Enkä ole sitten muistanut laittaa korttia kukkaroon :)
    Eilen sain uuden mansikkasatsin. Eipä illalla riittänyt aika marjojen perkaamiseen. Suurin osa lojottaa laatikoissaan keittiön lattialla. Pitää illalla yritää saada urakka loppuun. Marjoissa oli jo valmiiksi aika paljon pehmeitä marjoja. Eka satsi oli parempi. Söin muutes mansikoita niin paljon, että olo oli kuin jouluruokailun jälkeen. Aika kammottava. Tuntui, että räjähdän. Ei ollut lenkkeily iltasella koirien kanssa kivaa...ja kun vielä satoi kaupan päälle.
    Tehtiin Lassen kanssa hyviä mattokauppoja, kun käväistiin Kuopiossa. Kotimaisissa matoissa lähtöhinta oli 160 € ja alennus riippui väristä. Halvin oli varmaan sellainen, joka ei ole tehnyt niin hyvin kauppaansa. Väri oli luumu ja hinta 30 €. Myyjäkin siihen mattohyllyn luo pelmahti, kun mietittiin, että mitä värejä otettaisiin. Myyjä tokaisi, että voi katsoa, voiko kalliimmista väreistä tiputtaa vielä hintaa. Eihän suurmarketeissa koskaan myyjä ehdottele alennusta!? No hinta tipahti 50 euroon. Ja meidän kainalot täyttyi mattorullista :) Kaupassa oli laajalti alennuksia. Yritin katsella sillä silmällä, josko jo joululahjoja olisi löytynyt. En varmaankaan enää tänä vuonna käy shoppailemassa Kuopiossa. Tunnustaa siltä. Lahjoja ei kummoisesti löytynyt. Pitää miettiä lahjoja sitten uudestaan lopumpana vuotta. Josko sitä jotain keksisi.
    Pitäisi muistaa ostaa uusi keittiövaaka. Kannoin sisältä koirapuolelle sankossa raakaruokia. Päällä oli puntari. Kun pääsin ulkorakennukseen, niin vaaka plompsahti pesuvesisankoon. Vaakaa on kuivateltu, ja se lähteekin käyntiin, mutta ei valitettavasti näytä punnitustuloksia.

Alla Eveliina Lammentausta ottamia kuvia Oulun näyttelyistä. Pärjänneille luvattiin pehmikset.


Iiro sanoi jossain vaiheessa, että ei enää jaksa :)

Pesonen ja Maikku.

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Oulun reissu

Kaisa:
Tänä viikonloppuna on Oulussa kolmet näyttelyt, mutta meidän mäykyt käväisivät karkeloissa vain tänään. Kohta meille tulee Riikan koirista muut hoitoon paitsi Helka (menee Pian luokse), sillä Riikka lähtee viikonlopuksi hierojakouluun. Kiitos Pia kyydistä Oulun reissulle sekä seurasta ja avusta!

Tuomarina toimi Liliane De Ridder Onghena Belgiasta. Maikku oli PN 2, Pesonen VSP, Maire EH ja Iiro pentujen ROP. Mukava reissu oli jälleen :) Kotimatkalla piipahdimme sipsitehtaalla...
Seuraavat näyttelyt olisivat sitten Iisalmessa ensi kuun alussa.

Iiron arvostelu:
7 months. Scissor bite. This dog has a very nice head of good type. He is only waiting the necessary maturity to make him a very nice boy. Little bit narrow in skull. Good ear set. Dark eyes. Excellent nosebridge. Clean neck. Well indicated sternum. Good bone. Needs to body up strong topline. Nicely angulated. Good coat quality. Moves smoothly around.

Tästä on hyvä jatkaa!

Starwire Rumour Said Fire eli Iiro

Keskellä Onnenkäpälän Brain-Wave eli Sakke. Sakke sai EH:n.

Onnenkäpälän Bernardo eli Pesonen

Firesoul eli Maikku tuomarin syynissä.

Maikku oli kehässä ylivauhdikas :)


torstai 11. heinäkuuta 2013

Paimennus. Oppitunti 1

Riikka:
Eilen minä, Helka ja Pia pakkauduimme autoon innokkaina. Nokka kohti Vehmersalmea ja lammastila Kuttukuuta. Olen odottanut tätä hetkeä jo pitkään, että päästään Helkulin kanssa katsomaan lampaita ja ihmettelemään syttyykö pikkuneiti paimeneksi. Kiitos jo tässä vaiheessa Pialle, kun lähdit meitä kuskaamaan. Oli tosi kiva reissu.
    Helka matkusti ekaa kertaa auton takaosassa. Ihmettelimme sitä ihan ääneen, miten lunkisti se asian otti. Taisi nukkua koko matkan. Perille päästyämme katselimme hetken aikaa aitauksessa tapahtuvia harjoituksia autosta. Siinäkin tuumimme, kun Helka niin tyynesti katseli lampaita ja työskenteleviä koiria. Olikin muuten todella hienoa nähdä oikeita työkoiria touhussaan. Että voi taas vain ihmetellä tätä upeaa eläintä:) Omaa vuoroa odotellessamme alkoi pikkasen jo perhoset pyöriä vatsan pohjalla. Ennen kuin otimme Helkulin autosta, kävimme katsomassa toisella aitauksella kurssilaisten touhuja. Tähänkin täytyy pikkasen kehaista Helkaa. Se jäi nimittäin tyynesti odottelemaan autoon, vaikka hävisimme näkyvistä
    Aikamme kurssilaisten touhuja seuratessamme, Sinikka kehotti hakemaan koirat ja sitten lähtisimme lammaslauman ja jo osaavan koiran kanssa metsään syöttämään lampaita. Iiiks, että odotin mielenkiinnolla miten Helka touhuun suhtautuisi. No alussa sitä hiukan jännitti ja varsinkin jos joku koira alkoi haukkua oli neiti ihmeissään. Pääsimme laumoinemme matkaan.
    Jo oppinut koira hoiti hommansa hienosti ja me ensikertalaiset, mukana oli siis muitakin aloittelijoita, kuljimme lauman perässä. Aluksi Helka kulki aika lähellä minua tai Piaa. Hiukan ihmetteli touhua, mutta ei näyttänyt varsinaisesti kiinnostuvan lampaista, mieluumminkin toisista pennuista. Sinikka kertoili matkalla paimennukseen liittyviä juttuja mm. sanoi, että on hyvä ottaa aloittelijoille iso lauma ja lähteä tarpomaan metsätielle. Korat rentoutuvat lauman mukana ja ei pääse kiihtymään samoin jos menisimme heti aitaan pyörittelemään lampaita. Hän oli aivan oikeassa. Helkakin alkujännityksen jälkeen alkoi ottaa välimatkaa meihin ja touhusi omiaan. Kävi välillä pulahtamassa ojassa ja voi sitä riemua.
    Perille päästyämme annoimme lampaiden syödä, ja Sinikka jakeli oppejaan. Siinä välissä pennut päättivät ottaa ihan oman sprinttikissan ja ne kirmailivat huolettomina, kun osaavat koirat hoitivat lammaslauman pois metiköstä. Mukana oli tosiaan upeita koiria. Ja jokunen pennuista jo oli vähän myös jyvällä mitä täytyy tehdä. Sitähän kovasti kiiteltiin ja se jos mikä motivoi pentua jatkamaan opintojaan. Lauma siis koottiin kotimatkaa varten. Helka oli aika uupunut, varsinkin kun oli spurttaillut toisten pentujen kanssa. Huvitti tosiaan katsoa moista touhua, kun lampaat ei siinä vaiheessa kiinnostaneet yhtään. Sinikka kertoikin, että kurssin loppupuolella, yleensä neljäs, viides kerta alkaa olla semmoinen, että koira näyttää kiinnostuvan touhusta.
No kotimatkalla Helka kuitenkin jo vähän ihmetteli ja "laskeskeli" lampaita. Kävi niitä nuuhkaisemassa ja oli jotenkin mukana jutussa, aivan erilailla kun menomatkalla. Nooh, samainen oja haisevine vesineen löytyi taas ja sieltä pientä viilennystä ja meno sen kuin jatkui. Aivan uskomattoman hieno kokemus tämä oli.        
    Toivottavasti Helka syttyy hommaan ja saamme tästä mukavan harrastuksen. Paimennuskurssilla joka Kuttukuussa oli menneillään oli muutens briardi:) Samaa sukua kuin Helkan äiti, tuotu Ruotsista...mutta arvaa vain olenko jo unohtanut nimen:) Viikon päästä taas paimeneen. Nyt voin sanoa, että Helka on tosi väsynyt. Nukkui yön kuin tukki ja näköjään uni maistuu vieläkin. Reipas Helkani:)

Kaisa:
Salilla reenailu on hiukan vaikeutunut, sillä toinen nivunen on pois pelistä. Olisiko jalkaprässi ollut sille liikaa. Meinasin, että jalkatreenit on nyt sitten nollilla parin viikon ajan. Eipä paikat vielä siinä ajassa kuntoudu. Nollatoleranssi ei vain ole toteutunut, sillä esimerkiksi tänään roudailin koiranruokasäkkejä. Joskus on sama puoli kipeytynyt Har-Min lähetyksiä purkaessa. Pari vuotta sitten olin kipeänä varmaan puoli vuotta. Aina vähän kerkesi parantua ja sitten taas piti purkaa painavia lähetyksiä...
    Nyt olen tehnyt yläkroppaa. Ja siltä kyllä tuntuukin. Pitäisi muistaa välillä venytelläkin. Eilen koiria trimmatessa tuli niin kuvottava olo, kun hartiat oli ihan juntturassa, että koirat oli vietävä tiloihinsa ja minä kömmin nukkumaan. Eilen sain Mairen katsastettua ja tänä aamuna Maikun ja Pesosen. Illalla on sitten vielä vuorossa Iiro. Aamulla starttaamme Pian kanssa klo. 5.30 kohti Oulun näyttelyitä!
    Olen laajentanut salilla treeniä tankopuolelle. Rankkaa puuhaa! Ei tartte näin aluksi tankoon paljon kiekkoja laitella :) Pelkkä tanko on yllättävän painava! Kunhan ensin tekniikankin oppii. Ei tanko sitten heilahtele sinne tänne. Ja jos tuo vasen puoli yrittäisi vahvistua oikean mukana. Meinaa vasen kätönen jäädä jälkeen ja sittenhän tanko onkin vinksallaan. Salilla on laite, jossa tanko on kiinni telineessä. Sillä näin aluksi harjoittelen, niin ei tanko heilahtele minnekään :)
    Pyysin Riikkaa lähtemään Savo Games-urheilutapahtumaan. Olen viimeksi ollut siellä joskus lapsosena. Hoksasin tuossa, että tapahtuman on samaan aikaan kuin olen Lassen kanssa Helsingissä Iron Maidenin keikalla. Jääpi sitten urheilijoiden katsastaminen vieläkin väliin. Jossain vaiheessa oli menossa samaisena viikonloppuna koiranäyttelyihinkin. Riikka hoksasi sanoa, että Helsingissähän sinä olet.
Tänä vuonna jäi myöskin väliin rompepäivät. Joka vuosi olen sinne halunnut, mutta aina samaan aikaan on ollut jotkut koiranäyttelyt. Tänä vuonna ei olisi ollut samana päivänä menoja, mutta tapahtuma kerkesi mennä ennen kuin muistin koko tapahtuman olemassa oloa. Ensi vuonna uutta yritystä!

Pienen välimatkan päästä ihmetellään.
Upea työnsä osaava koiruus.
Parempi pysyä mamman vieressä.
Kiinnostaa!
No tuutko sä?
Välillä pistettiin leikiksi.

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Jo on vaikeeta

Riikka: Kummallista, toisella selaimella en päässyt tänne lainkaan... No nyt tätä kautta sitten:) Tänään onkin jännä päivä tiedossa. Helkalla olisi ensimmäinen paimennusharjoittelu tiedossa. Varmaankin lähinnä ihmetellään lampaita. Toivotaan, ettei sade pilaa suunnitelmia:)

maanantai 8. heinäkuuta 2013

Hampurilaiset

Kaisa:
Riikan kanssa luvattiin näyttelyissä pärjänneille koirille hampurilaiset. Näyttelypaikan hampurilaiskojuun oli koko ajan jonoa ja matkalta en muistanut ostaa. Nyt aamulla lunastin lupauksen...ja haukkasin minäkin välistä :)  Illalla pääseen Iiro ja Maikku herkuttelemaan!

Ilta:Iiro söi pihvin to-del-la hitaasti. Oliko sitten hyvä vai paha? Sämpylöitä närppi monet kerrat ja sanoi joka kerta, että ei pysty. Semmonen palkintohampurilainen oli se sitten...
Maikulle maistui paremmin :)

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Näyttelyreissu Seinäjoelle

Kaisa:
Eilen käytiin näyttelyissä Seinäjoella. Mukava reissu oli Riikan ja neljän mäykyn kanssa :) Sää oli matkalla huono. Ei haittaa, niin oli vilpoisampaa. Perillä puolestaan paistoi aurinko.
    Seinäjoella kurvasimme ensin Farmari-messuille, sillä navi neuvoi meidät sinne. Messujen henkilökunta antoi vääränlaiset ajo-ohjeet, joten piti vielä käydä eläinkaupasta kysymässä lisäohjeita. Johan sitten löysimme perille :)

Tulokset:
Seinäjoki 6.7.13
Juha Lehtinen

Starwire Rumour Said Fire Pentu ROP/Puppy BOB
Firesoul VSP/BOS
Onnenkäpälän Bernardo ERI, SA, PU2/EXC, CQ, BM2
Kesyttömän Ankkurit Ylös Junnujen EH, 1/VG, 1


Kesyttömän Ankkurit Ylös eli Maire. Vieläkin bikineissä...


Pojissa oli tällaisia kehään menijöitä. Pesonen.

Iiro

Iiro otti koristukset etu- sekä takapäähän. Swarovskin timantteja?

Iiro oli kehässä reipas poika :)




Pentujen ROP ja VSP.