Pentuhaaveet romukoppaan. Helevetin SLO!

Riikka:
Niin siinä sitten kävi. Helkalla halkesi kynsi pitkittäissuunnassa 22.1.16. Tuli niin vahvasti kuva Mantan SLOvarpaista mieleen, että otin yhteyttä eläinlääkäriimme... Kerroin hänelle epäilykseni. Hän on Helkan nähnyt aiemminkin ja tietää yhden varpaan olevan kaksi yhteen kasvanutta kynttä ja sen että Helkalla oli aiemmin jotain tulehdusta kynnen vieressä...
Ennen kuin Helka astutettaisiin halusin, että haljennut kynsi poistetaan (varvasamputaatio). Ja lähetetään näyte tutkittavaksi. Ikävä kyllä vielä ainakaan ei ole muuta vaihtoehtoa vahvistaa asiaa. Hannes Lohi tutkii tätä sairautta ja ilmeisesti tavoite olisi saada aikaiseksi geenitesti tms.. Eilen Helka luovutti verta tähän Hannes Lohen tutkimukseen.
Omatuntoni ei antaisi periksi siinä, että astuttaisin koiran jolla saattaisi olla SLO . Vaikkakaan tämän autoimmuunin sairauden periytymisestä ei ole varmuutta en halua tietoisesti ottaa sitä riskiä, että pennuillekin tulisi sama pirullinen sairaus.
Reilun viikon odotuksen jälkeen sain murskaavan diagnoosin:

Omistaja/eläin: Hartikainen Riikka / Helka Koira Briard Naaras
Karvainen Kaveri Oy
Asematie 3
71800 Siilinjärvi
Valmis pvm: 2.2.2016 Tulopvm: 28.1.2016 Lausuja: Saari Seppo
Lausunto
Näyte on mineralisoitunutta kudosta sisältävä. Kudosnäytteen prosessointi on edellyttänyt kalkinpoistokäsittelyä,joka on viivästyttänyt tutkimuksen valmistumista.
Tutkitussa näytteessä päälöydös on kynttä muodostavassa epiteelissä.
Epiteelin basaalisolukerroksessa todetaan vakuolaarista degeneraatiota. Epiteelin ja epiteelinalaisen kudoksen liitoskohdassa nähdään niukka nauhamainen tulehdusreaktio, joka koostuu pääosin lymfosyyteistä, histiosyyteistä sekä plasmasoluista. Paikoin epiteeli on irroinnut epiteelinalaisesta kudoksesta. Alueella todetaan lisäksi verenpurkautumaa.
Löydös sopii ensisijaisesti nk. lupoidiin onychodystrofiaan (=lupoid onychitis). Tämän kynsisairauden etiologia tunnetaan huonosti. Muutos on yleensä idiopaattinen, mutta sitä löytyy kirjallisuusraportteja myös ruoka- tai lääkeaineyliherkkyyksiin liittyvänä sekä immunopatologisena muutoksena.
Seppo Saari
ELL, tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri
Elin: Kynsi  Tutkimustulos Onychodystrofialle tyypilliset muutokset

Harmittaahan tämä ihan vietävästi. Varsinkin kun Helka on muuten terve ja aivan ihanan luonteinen ja sille löytyi se upea uroskin. Riipasee kyllä oikein kunnolla sydämestä. Ja vielä enemmän kun näitä vastoinkäymisiä on muutenkin riittänyt...
 Mitäpä tässä muuta sitten osaisi sanoa... tyhjä on olo. Toivon, että tämän rodun ja kaikkien muittenkin rotujen kasvattajat kiinnittäisivät sairauksiin enemmän huomiota. Välillä tulee vastaan asioita, jotka halutaan lakaista ns. maton alle. Itse en ymmärrä sellaista toimintaa ollenkaan. Eihän se ole rodulle hyväksi jos tietoisesti jalostetaan sairauksia, arkuutta tai vaikkapa huonoa luonnetta eteenpäin... Itselleni oli kova paikka reilu 5 vuotta sitten, kun Neela holskuni oli jo saanut pennut ja sairastui sen jälkeen kilpirauhasen vajaatoimintaan. Ilmoitin asiasta tietenkin heti kasvattieni omistajille ja Neelan kasvattajalle Norjaan. Onneksi he suhtautuivat asiaan ihanasti! Kiitos siitä. Muutenkin siinä pentueessa on ollut epäonnea...Jotkut teistä tietävätkin Claaran ja Columbon tarinan:( Jalostukseen ei tietenkään voinut ketään käyttää. Ei olisi tullut mieleenkään, vaikka alunperin tietysti olin Claaraa ajatellut emoksi. Kun tämä Neelaemon sairaus puhkesi, niin nekin pentusuunnitelmat menivät romukoppaan...

Vielä tokkurassa.Tulimme juuri lääkäristä.

Haava alkoi jo parantua,mutta sitten tuli takapakkia...

ps. ja tällä tekstillä ei ole tarkoitus osoitella ketään sormella eikä aiheuttaa pahaamieltä:)

Pari mielenkiintoista päivää

Riikka
Tällä viikolla onkin omiin töihin tullut vaihtelua. Olin Lauran ja Tuiren kanssa arvioimassa eläintenkouluttajan näyttöä. Oikein mielenkiintoiset ja työntäyteiset päivät mukavassa seurassa:)
Sitä tietää hyvin miten jännittävä tilanne se näyttö on näytönantajalle...itselläkin siitä kokemusta ja voin sanoa että jännää puuhaa on. Näytön arvioiminen on melkoisen raskastakin puuhaa myöskin. Siellä ollaan koko ajan aistit avoinna ja prosessoidaan näkemäänsä ja kuulemaansa. Kun loppuarviointia tehdään täytyy olla tietoinen siitä mitä näki ja kuuli. Onko kaikki kriteerit tulleet täytetyksi jne. Olen erittäin onnellinen, että sain työskennellä ammattitaitoisten ihmisten kanssa ja oppia myös lisää itsekin uusia asioita. Niinhän se vain on, koskaan emme ole valmiita vaikka olisimme missä roolissa tahansa.

Helka ja Pepe. Briardin pentuja!

Riikkanen: 3.2.16 sain diagnoosin, että Helkalla on SLO,joten suunnitelmat peruunutuvat:(
Tänään saimme tietää, että Pepenkin silmät kunnossa joten uskallan nyt hehkuttaa virallisesti tätä. Helkalle ja Pepelle suunnitellaan pentuja. Jos kaikki menee hyvin niin kesällä olisi pikkubriardeja ...IIIKS...Ihan mieletöntä.
Pepe on aivan upea uros. Luonne priimaa ja hyvin tasapainottaa Helkan menevää luonnetta:)
Tässä linkki yhdistelmään.

TRÉSOR DE BRIE PEPPER NOIR LK ROP ja TINAJEN`S JOY OF SPRING VSP

. Keitele 6.6.15

Helka

Pepe

Sydän on kuunneltu ja silmät tarkastettu

Reippaana lääkärissä

Tänään kävimme koiralauman kanssa silmätarkissa ja sydänkuuntelussa. Mukana mäykkyjä, Anni yorkki ja Helka:)
Helka oli tosi kiltisti reissussa. Ajattelin etukäteen, että mitähän sanoo lääkärin tuimasta tuijotuksesta ja kaikenlaisista valohärpäkkeistä joilla osoitellaan suoraan silmiin. Eihän tuo neiti ollut moksiskaan. Pikku jännitysmomentti oli kun lääkäri ei löytänyt sirua. Kahdella eri laitteella etsi ja useaan otteeseen. Ei löytynyt. Lääkäri pyysi hoitajan paikalle kokeilemaan josko hän löytäisi ja niinhän se piippaus kuului ja siru löytyi. Onneksi ei tarvinnut uutta sirua alkaa puuhaamaan.

Lopputulema oli se, että terveitä koiria. Aivan mahtavaa. Lääkäri kommentoi hassusti, että onpa "tylsää" kun on niin tervettä porukkaa. Hän olisi varmaan halunnut tehdä kaikenlaisia kiinnostavia löydöksiä:)
Helka on siis tältäkin osin terve. Nyt oikein urakalla pentuja suunnittelemaan.

Helkaneiti kylvyssä

Riikkanen:

Tänään pesin Helkan. Tässä kuvia ja videoita katsellessani tuumailin sitä miten tärkeää on siedättää koirat erilaisiin hoitotoimenpiteisiin. Mielellään positiivisesti vahvistamalla. En oikein ymmärrä sitä, että koirien kanssa täytyy painia ja tehdä asiat epämiellyttävästi. Kun ottaa pennun ja tekee käsittelystä mukavaa heti alustapitäen on elämä koiran kanssa paljon helpompaa. Aika paljon törmään työssäni esim. koiriin jotka pelkäävät kynsienleikkuuta. Missä kohtaa koira on alkanut pelätä kynsisaksia? Lähtökohtaisesti syntyessään se ei niitä pelkää:) Kannattaakin miettiä miten ne asiat koiralle esittää:)

Neela ihmettelee pesutouhuja

Vähän shampoota

Pyyhekuivaus

Fööni

Avot

Pakkasta ja paimennusta

Riikkanen:

Nyt on kova pakkanen. Talvi näyttää mahtavia puoliaan:) Eipä tuossa mitään, ihan sujuvasti aamulenkki meni. Neela ei oikein välitä kylmästä ja tassujaan nosteli. Helka on semmoinen karvaturrukka, että ei tuommonen - 25 astetta näyttänyt menoa haittaavan.

Saatiin eilen lyötyä Terhin kanssa lukkoon paimennusluentopäivä. Ihan huippua. Luento on 19.3.16 ja mukaan mahtuu 30 kuuntelijaa. Ilmoittautumisia on jo tullur,joten kannattaa siis raivata kalenteriin tilaa. Itse odotan ainakin innolla!
Aika: lauantai 19.3.2016 klo. 12.00. Kesto n. 2 h.
Paikka: Har-Min Farmi Oy, Asematie 11, Siilinjärvi
Hinta: 19 €
Luennoitsijana toimii Terhi Mikkonen, laboratoriohoitaja ISLAB, sivutoiminen lampuri Koiranotkon lammastila, paimenkoirien kouluttaja ja perinteisen paimennuskoemuodon ylituomari.
Luento sisältää tietoa mm.
– lampurin työstä
– paimenkoirista omalla tilalla, pyreneittenpaimenkoirat, bordercollie, asutralian koolie
– paimenkoiran kouluttamisesta
– paimennuskokeista (FCI:n perinteinen paimennuskoemuoto)
Ilmoittautuminen verkkokauppamme kautta:
Ilmoittautuminen

Muutenhan tämä vuosi on alkanut työn merkeissä. Hierontoja kovasti varaillaan. On todella ilahduttava huomata, että lemmikeistä pidetään hyvää huolta.


 

Jospa tämä uusi vuosi olisi aurinkoisempi:)

Riikka:
Onkin aikaa kun viimeksi olen kirjoitellut. Ei vain ole rahkeet riittäneet...Mutta nyt voisi taas rueta päivittelemään kuulumisia ahkerammin.
Vanha vuosi takana ja uusia tuulia kohti tässä mennään. Tai mistäpä sen tietää. Omalla kohdallani ainakin vuosi 2015 on ollut todella haastava. On ollut henkilökohtaisessa elämässä paljon haasteita. Surua ja murhetta on riittänyt. Ikävä on kova. Viime vuonna , puolen vuoden sisällä jouduin luopumaan kolmesta rakkaasta koirasta. Ja Claaran lähtö reilu kuukausi sitten oli todellinen yllätys.

Claara

Kyllä sitä välillä on ajatellut että paljonko sitä erilaisia taakkoja jaksaa harteillaan kantaa...mutta ei kai tässä muu auta kun nostaa nenä pystyyn ja jatkaa vain rohkeasti eteenpäin. onneksi minut on nähtävästi rakennettu aika periksiantamattomista palasista.... en hajoa...

Nyt odotan uteliaana mitä tämä vuosi tuo tullessaan. Parempaa, uskoisin:) Täytyy tähän tunnustaa, että pentukuume on melkoinen. Olenkin muutamaa pentuetta katsellut. Katsellaan tässä mistä ja mikä pentunen on meille tarkoitettu;) Onhan tässä erikoinen tilanne kun on "vain" kaksi koiraa. Vuosi sitten jaloissa pyöri viisi!

Manta

Tässä vielä Alli

Ja tähän loppuun koirut, jotka ovat ilahduttamassa päiviämme.
Helkaneiti ja Nepa Nepsunen

Neela katsoo ahkerasti televisiota

Oikein hyvää ja onnellista vuotta 2016 kaikille!

Pst... Helkalla (Tinajen`s Joy Of Spring) on A/A lonkat,kyynärät priimaa ja selkä kunnossa. Silmätutkimuksiin olemme menossa..Pikkasen olisi haaveissa teettää pentue Hekulilla. Uskoltaisikohan:)