Mitäpä minä syön ja kuinka paljon?

Kaisa:
Kirjoittelin koulujuttua siitä, mitä suomalaiset syövät. Tässä poimittuja vertailuja keskiarvojen ja itseni välillä.

Vuonna 2006 suomalaiset kuluttivat maitorahkaa 0,8 kg/hlö/v ja vuonna 2012 jo kilon enemmän. Itse syön rasvatonta maitorahkaa pitkälti toistasataa kiloa vuodessa. 

Suomalaiset eivät ole vähentäneet lihan syöntiä, enkä myöskään minä. Laskeskelin, että syön sitä vuodessa lähes 70 kiloa. Suurin osa lukemasta on broileria kuten myös muilla suomalaisilla. Suomalaiset syövät lihaa vuodessa keskimäärin 26,7 kg per henkilö.    

Syömme keskimäärin 7 kiloa munia vuodessa henkilöä kohden. Itse syön niitä yli 20 kg vuosittain

Marjoista suosituimpia ovat mansikka ja mustikka. Syömme vuosittain marjoja noin 16 kg, minä puolestani n. 110 kg. Tuoreita kasviksia taasen hankitaan 60 kiloa henkilöä kohden vuodessa. Kasvua vuodesta 2006 on tapahtunut noin 19 kiloa. Mitä ilmeisemmin kasviksilla korvataan perunan syöntiä. Itse syön kasviksia vuosittain jopa yli 140 kg.

Trendeihin kuuluvat tänä päivänä kuivatut hedelmät, pähkinät ja mantelit. Näiden kulutus on viime vuosien aikana lähes kaksinkertaistunut. Syömme niitä vuosittain 3,5 kg henkilöä kohden. Karkean arvion mukaan minä itse syön näitä elintarvikkeita yli kaksinkertaisen määrän keskiarvoon verrattuna.   

Suosituimpia hedelmiä ovat omena ja banaani. Itse syön paljon banaaneja, sillä haluan korvata saliharrastuksessa käytettäviä teollisia hiilihydraattilähteitä luonnollisemmilla vaihtoehdoilla. Suomalaiset syövät banaaneja yli 12 kg/hlö/v. Itse syön niitä vähintään nelisenkymmentä kiloa vuosittain. 

Marjoja sekä hedelmiä suomalaiset syövät keittojen muodossa nelisen kiloa vuodessa. Määrä on kasvussa. Jos taas vertaan lukemaa omaan käyttööni, niin luulisin, että itse syön keittoja ainakin noin 60 kg vuosittain.   

Jos laskettaisiin, että söisin toisella päivän aterialla perunaa ja toisella pastaa, niin söisin perunaa vuodessa 73 kg, kun keskikulutus on 30,6 kg. Pastaa puolestaan söisin noin 22 kg, kun sen kulutus on keskimäärin 5,6 kg vuosittain henkilöä kohden.  

Syömme valmisruokia peräti 55 kg vuodessa henkeä kohden.  Itse en syö nykyään valmisruokia kuin ihan harvakseltaan.

Huomioni kiinnittyi ruokailutottumuksien negatiivisissa muutoksissa siihen, että keksien, vohveleiden ja pikkuleipien kulutus on kasvanut vuosien 2006 ja 2012 välillä noin 13 kg. Syömme näitä herkkuja yli 28 kg per vuosi henkilö kohden. Itse ei tule vetäistyä keksipakettia huuleen viikoittain, mutta silloin tällöin kuitenkin :)

Huom! Luvut ovat kotiin ostettujen elintarvikkeiden määriä.

 

Paljon opintoja seuraavan vuoden aikana

Kaisa:
Aloitin avoimessa yliopistossa elintarvikkeisiin liittyvän kurssin.

Opintojaksolla

• Perehdytään elintarviketalouteen ja -tuotantoon ja elintarvikkeiden kulutukseen Suomessa.
• Tutustutaan elintarvikeryhmiin ja kauppojen valikoimiin harjoitustehtävien avulla. 
• Tutustutaan terveysvaikutteisiin ja erityiselintarvikkesiin, sekä muihin ajankohtaisiin asioihin ja tapahtumiin elintarvikkeiden ja niiden tuotannon ympärillä.

Tavoitteena on että kurssin jälkeen opiskelijalla on hyvät perustiedot elintarvikkeista ja niiden raaka-aineista, sekä käsitys siitä mitä alalla on tapahtumassa ja hyvät valmiudet ja kiinnostus tiedonhakuun elintarvikkeiden ympäriltä. 

Itsenäistä opiskelua olisi nyt tiedossa runsain määrin, ainakin vuoden ajan. Osa tehtävistä suoritetaan netissä pienryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa. Tämä on nykypäivää :) Ryhmätyöskentelyä netissä, ei kasvokkain.Vähän olen ollut ulalla avoimen yliopiston kurssien ja kurssisivujen ja kaiken maailman avainten kanssa. Kun olen viimetteeksi opiskellut, niin netti ei ollut pahemmin käytössä opiskelussa. Ihan vaan oli opiskelua liitutaulua ja piirtoheitintä toljotellen.
     Ilmoittauduin jo toiselle kurssille (eka kurssia minun ei olisikaan tarvinnut suorittaa, jos opiskelen pelkästään perusopinnot). Vähän myöhässä ilmosin itseni toka kurssille, sillä ainakin yksi tehtävä olisi pitänyt jo palauttaa... Kyselin eilen apuja opelta maililla iltamyöhään. Vastasi heti. Ja hän on kumonnut kaikki yleisesti annetut ohjeet. Esim. ennen syventävää kurssia suositellaan käytäväksi peruskurssi (meni jo tältä syksyltä). Ope sanoi, että voin ihan hyvin opiskella kurssit toisin päin. Ja jonkun kurssin kohdalla luki lähiopetuksesta ja koulussa tehtävistä töistä. Nämäkin voi kuulemma suorittaa netin kautta itsekseen, jos haluaa.
Jospa se tästä!

Päätin ilmoittautua kolmanteenkin kouluun. Hakemukseeni vastattiin: "Sinut on hakemuksesi perusteella valittu alkavaan Suomen Eläinterveydenhuolto-opiston Koiran ravitsemusneuvoja-diplomikoulutukseen." Pitkä koulumatka tulee, kun pitää huristella Kärkölään saakka. Kouluun ilmoittautuminen varmisti sen, että en pääse Kajaanin koiranäyttelyihin. Tuona viikonloppuna minulla on koulussa lähipäiviä. Toiveissa oli, että Kajaaniin saataisiin jopa tasalaatyinen kasvattajaryhmä. Ei nyt onnistu, kun ei Riikka suostu mäykkyjä kehässä pyörittelemään.

Ensi kesän kynnyksellä aion ilmoittautua myös Helsingin avoimeen yliopistoon, sillä sinne on tulossa mielenkiintoisia opintoja. Kalenteriin piti laittaa merkintä, jotta muistan seurailla tilannetta.

Kävin näöntarkastuksessa. Oikeassa silmässä näkö oli parantunut. Edellisellä kerralla vasemmassa. Nyt ovat samalla arvoasteikolla. Ja pientä arvelua olisi, että pitkällä tähtäimellä parantuisi noin miinus yhteen.

 
Talon lähellä on käynyt ilves. Heti alkulenkistä löytyi jäniksen rippeet; vähän luita ja karvoja. Ei keritty mennä kuin vähän matkaa eteen päin, niin kuusen alla oli kurkkuun purtu jänis. Vinkkasin Adenalle, että nyt olisi herkkuateria tarjolla. Adena söi ja Iiro sekä harakka katselivat vierestä.
Lasse pelotteli, että ilves menee meidän koiratarhaan :(

Loput jäniksestä kannettu kotiin.Pää koholla piti roikottaa. Tässä jäljellä enää viimeiset rippeet. Siinä on Adella sulattelemista!

Lauhan sääjakson jälkeen on taas pakkasta.

Sain yksi päivä kyynelehtiä urakalla, kun kuorin erilaisia sipuleita kilon verran sipulipiirasta varten. Reseptiä pitää hiukan tuunata, niin tulee tosi hyvää piirakkaa.

Valmistin itse myös majoneesia. En olisi uskonut, että osaan tehdä taikka siitä tulisi niin hyvää! Kaupan majoneesi menee nyt pannaan.

Tulee nyt aika sekalainen päivitys. Kaikkea viime aikaista ympättynä yhteen.

Aira ennen pesua.

Onnenkäpälän Frans eli Kapu kävi koirakoulussa yksityistunnilla. Kapu harjoitteli seisomista.

Mamma anna jo se herkku!

Pentuset kävivät ulkoilemassa ensimmäistä kertaa. Lähes kaikki kuvat olivat niin heiluvaisia, että en minä niitä voi julkaista. Vaikka pakkasta ei vielä ollut, niin penskat sanoivat, että paleltaa!