lauantai 17. marraskuuta 2012

Millonkahan sitä...

Riikka:
... voisi sanoa, että on saanut tehtyä päivän aikana kaiken mitä oli ajatellutki. Tänäänkin on jäänyt ainakin tuhat asiaa roikkumaan. Plääh! Pitäisi vaan olla tehokkaampi:)
Mutta, mutta asiat rullaavat eteenpäin. Sain virkavapaata koululta, joten nyt voin "turvallisin" mielin ottaa vastaan kaiken mitä annetaan. Ja minähän otan!
Elikäs tämä Har-Min laajeneminen ja koirahierojakoulu. Siinäpä sitä onkin taas yhdelle Riikalle tekemistä. Olen todella innoissani kaikesta tästä. Jotenkin on hyvin luottavainen fiilis, vaikka oikeasti pitäsi varmaan olla ihan paniikissa siitä että mitä oikeesti tapahtuu.
Ei voi kuin toivoa, että Lapinlahdella Harmin Farmin farmarit otetaan avosylin vastaan ja homma alkaa rullaamaan. Huomenna menemme Kaisan ja Hannun kanssa mittailemaan tiloja. Kaisan kanssa yritetään suunnitella ja ihmetellä, jotta mitä minnekin. Huvittaa, kun molemmat ollaan ihan tumpeloita. Ei mitään silmää, että mikä menisi minnekin jne. Miten se voikin olla niin hankalaa? Liekö hahmottamisessa vähän jotain häikkää?
Pientä eroahdistusta jo poden, kun jätän ihanaiset lapset ja työkaverit... ainakin vuodeksi. Ei nimittäin voisi olla parempaa työyhteisöä, kun tuolla koululla on. Näihin tunnelmiin... Jos jatkaisi vielä hommia.
Ai niin pakko vielä sanoa. Olipas aivan mahtava pentukurssi taasen, viimeinen tunti... Muistakaa rakkaat oppilaat; teillä on pienet pennut käsissänne. TE koulutatte ja opetatte niitä rakkaudella ja määrätietoisuudella. Paketti ei ole vielä valmis... niinkuin aina sanon "Kun koulutatte kaksi vuotta koiraanne, niin alkaa olla mukava paketti koossa:)"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi:)