Luontoa kun tutkailee tuntuu, että kesä olisi jo pitkällä...vaikka eikös näinä aikoina yleensä koivutkin ole vasta pienellä hiirenkorvalla. Semmoinen muistikuva on jäänyt laspsuudesta, kun koulut loppuvivat toukokuun viimeinen päivä, niin koivuissa oli pienet hiirenkorvat;)
Pihassa omenapuu jo loistossaan. Hekukin näköjään kuvaan mahtunut:) |
Pari kertaa Helkan paimennusta jäänyt sivuun. Toissakerralla satoi niin, ettei mm. lampaiden liukastumisvaaran vuoksi paimennettu. Nyt maanantaina minä tyhmyyspäissäni rokotutin koirulaisen ja eihän sen jälkeen saa rehkiä. Ensiviikolla olisi sitten maanantaina ja torstaina paimennusta. Toivottavsti pääsemme mukaan.
Ahistaa... meidän kodin etsintähän ei etene. Vara ei ole ostaa taloa... ja vuokralle ei ole oikein mitään semmoista tarjolla minne voisi muuttaa... ja oman suolansa tuo nämä koirat. Ei voi mihin vain muuttaa... Olisin niiin onnellinen, kun joku päivä ei tarvitsisi murehtia mistään. Edelleen odotan sitä päivää, kun vaan saa olla ja ööllöttää...onnellisena ja stressaamatta... Liekkö se päviä vasta sitte tiedossa, kun tämä maanpäällinen joraaminen loppuu... Tiedä häntä.
Hirmusen lämmin päivä tiedossa. Mukavan hikinen päivä trimmeineen ja karvoineen tiedossa:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi:)