Kaisa:
Airalle olen opettanut temppua "Missä Lasnen nenä?" Aira oppi tempun oikeastaan ekalla koulutuskerralla! Tosi nopsaan oppii tämä tyttönen temppuja, jos vain viitsii opettaa. Riikkahan opetti viime vuonna hotellissa, kun oltiin reissussa, peukalon näyttämisen. Tämänkin tempun Aira oppi heti justiinsa. Aira on tosi innoissaan opetussessioista. Menee ihan ylikierroksille ja touhuaa satasella. Sitten tuleekin hiki.
Kun nenä oli opittu, niin kyselin, että mitäs seuraavaksi opetettais? Ehdotin "Missä Lasnen napa?" Lasselta tuli napakasti kieltävä vastaus :) Aira osaa etsiä kokonaisen Lasnen (yleensä löytyy tietokoneen äärestä) ja nenä sekä peukalo löytyvät sitten erikseen. Mietin, jos Aira etsisi seuraavaksi Altin punaisen nenän :) Altti saattaisi kyllä saada nenään tökkimisestä hepulin.
Aamulla heräsin Airan itkuun. Ei ollut sellainen "Minulla on vessahätä-itku". Nousin kuitenkin ylös ja menin makkarin ovelle. Aira ei tullut perästä. Piti sytyttää valot, jotta näkisi, mikä Artsilla on hätänä. Ette ikinä arvaa. Airalla oli jäänyt kynsi kiinni tukkaan!
Olipas kiva nähdä Darwin. Pentunen kävi ruoka- ja herkkuostoksilla Lapinlahden liikkeessämme :)
Jos ei tule mutkia matkaan, niin Velmu lähtee huomenna metsästäjän matkaan. Pääsee herra sitten urakalla töihin. Hieno homma olisi se!
perjantai 11. tammikuuta 2013
torstai 10. tammikuuta 2013
Valoa ja selkäjumia
Kaisa:
Kokoelmissani on jälleen uusi otsalamppu. Lasse oli tilannut sellaisen tällä erää Singaporesta. Tehoa ja akkujen riittoisuutta löytyy :) Lamppu, jota viimetteeksi olen käyttänyt, on syönyt pattereita siihen tahtiin, että päätin kulkea pimeässä. Kyllä hanki sen verran on valaissut, että on hahmottanut tutut metsäreitit. Kyllähän se välillä rämpimistä on ollut, kun hankimaastoa ei voi sanoa mitenkään tasaiseksi. Ja jos hihnat on menny solmuun, niin niitä ei ole nähnyt erotella toisistaan.
Selkä on vihoitellut jo viikkojen ajan. Onhan se reistaillut pikku tytöstä saakka. Taitaa nyt olla enimmäkseen lihasperäistä. Aamuisin olen herännyt liian aikaisin, kun selkään on koskenut. Muita syitä heräämiseen: 1. Lasse kuorsaa, 2. Aira pyytää ulos, 3. Maire lähtee viipottamaan pois makkarista->pissahätä.
Olenkin nyt palautellut mieleeni liikunnanopettaja Röppäsen selkäjumppaohjeet. Aamuisin olen pakottanut itseni jumppaamaan muutaman minuutin ajan. Ei kyllä hotsita yhtään, mutta olo on ollut hiukan vetreämpi. Lyhyt jumppakin meinaa jo saada hien otsalle. Ei ole kuntoa ei. Toinen syy: selässä vähän tuntuu...
Varasin ensi viikolle penskoille rokotusajan. Samalla kertaa Maikulta ja Pesoselta otetaan verta rabiesvasta-ainetestiä varten. Jospa vasta-aineita löytyy, sillä testit ovat kalliita! Puhelimessa ollut harjoittelija ei osannut sanoa hintaa. Osaan kyllä arvata hinnan suuruudeen. Kuopion päässä olisi päässyt puolet halvemmalla.
Delbert ja Dark Spark eli Sepe ovat olleet mukana töissä vuoron perään. Ovat päässeet vähän katsastamaan maailmaa. Ollaan matkustettu bussilla ja lapsukaiset ovat saaneet olla asiakkaiden rämplättävinä. Kyllä poikia on jänskittänyt, vaikka ovatkin yrittäneet olla rohkeita. Itkua on kyllä välillä tullut :) Äiteetä ja veikkaa ikävä on ollut ikävä.
Kokoelmissani on jälleen uusi otsalamppu. Lasse oli tilannut sellaisen tällä erää Singaporesta. Tehoa ja akkujen riittoisuutta löytyy :) Lamppu, jota viimetteeksi olen käyttänyt, on syönyt pattereita siihen tahtiin, että päätin kulkea pimeässä. Kyllä hanki sen verran on valaissut, että on hahmottanut tutut metsäreitit. Kyllähän se välillä rämpimistä on ollut, kun hankimaastoa ei voi sanoa mitenkään tasaiseksi. Ja jos hihnat on menny solmuun, niin niitä ei ole nähnyt erotella toisistaan.
Selkä on vihoitellut jo viikkojen ajan. Onhan se reistaillut pikku tytöstä saakka. Taitaa nyt olla enimmäkseen lihasperäistä. Aamuisin olen herännyt liian aikaisin, kun selkään on koskenut. Muita syitä heräämiseen: 1. Lasse kuorsaa, 2. Aira pyytää ulos, 3. Maire lähtee viipottamaan pois makkarista->pissahätä.
Olenkin nyt palautellut mieleeni liikunnanopettaja Röppäsen selkäjumppaohjeet. Aamuisin olen pakottanut itseni jumppaamaan muutaman minuutin ajan. Ei kyllä hotsita yhtään, mutta olo on ollut hiukan vetreämpi. Lyhyt jumppakin meinaa jo saada hien otsalle. Ei ole kuntoa ei. Toinen syy: selässä vähän tuntuu...
Varasin ensi viikolle penskoille rokotusajan. Samalla kertaa Maikulta ja Pesoselta otetaan verta rabiesvasta-ainetestiä varten. Jospa vasta-aineita löytyy, sillä testit ovat kalliita! Puhelimessa ollut harjoittelija ei osannut sanoa hintaa. Osaan kyllä arvata hinnan suuruudeen. Kuopion päässä olisi päässyt puolet halvemmalla.
Delbert ja Dark Spark eli Sepe ovat olleet mukana töissä vuoron perään. Ovat päässeet vähän katsastamaan maailmaa. Ollaan matkustettu bussilla ja lapsukaiset ovat saaneet olla asiakkaiden rämplättävinä. Kyllä poikia on jänskittänyt, vaikka ovatkin yrittäneet olla rohkeita. Itkua on kyllä välillä tullut :) Äiteetä ja veikkaa ikävä on ollut ikävä.
keskiviikko 9. tammikuuta 2013
Columbo sairastaa
Riikka:
Eilinen päivä alkoi ikävästi. Huomasin, että Columbon (Columbohan kärsii munuaisten vajaatoiminnasta ja kaikki ylimääräinen sairastelu on hälle liikaa) kaulassa tai posken alla on hirmuinen patti. Se ei näyttänyt aristavan tms, mutta isosta patista oli kyse.
Columbon hampaat ovat sairauden myötä helposti hammaskiveä keräävät ja olinkin jo pitkään miettinyt, että se pitäisi käyttää hammaskiven poistossa. Pitkään ja hartaasti asiaa olin pohtinut sen takia, että rauhoittaminen on iso riski tuommoiselle koiralle. No nyt sitten oli jokatapauksessa mentävä ja nopsaan eläinlääkärille. Kiitos Virpille, kun järkkäsit ajan vaikka teillä siellä klinikalla on varmasti kiire:)
Tero käytti Columbon lääkärissä. Itse olin töissä (olikin muuten kamala päivä olla itkuisena liikkeellä)... Olin jutellu lääkärin kanssa, että jos hän katsoo Columbon kunnon niin huonoksi, ettei kannata enää hoitaa annan eutanasiaan luvan:(. Lääkäriaika oli klo. 10. Yhdentoista aikaan mietin, ettei Comua ole lopetettu, koska mitään ei ole kuulunut. Eläinlääkäri oli päätynyt puhkaisemaan patin, joka oli täynnä märkää. Ja hampaat tietysti samalla putsattiin ja verikokeet otettiin. Antibioottikuurille jouduttiin ja sehän ei ole Columbon munuaisille hyvä juttu. Nyt seuraillaan miten lääkitys vaikuttaa.
Voi Komu reppanaa, sen kaula oli aivan turvoksissa eilen ja lääkkeistä toinen ihan tokkurassa. Juottaa piti ruiskulla ja pissalle ei koira suostunut ollenkaan.
Yö meni rauallisissa merkeissä, välillä vähän jalkopäässä olevaa koiraa varpailla kokeilin, että ollaanko siellä hengissä. Aamulla on nyt asiat jo paremmalla tolalla. Turvotusta on, mutta ruoka jo maistui. Vettä koira ei suostu juomaan kun ruiskun kautta. Ja pissattukin ollaan. Pieni sotamies on urhea!
Eilinen päivä alkoi ikävästi. Huomasin, että Columbon (Columbohan kärsii munuaisten vajaatoiminnasta ja kaikki ylimääräinen sairastelu on hälle liikaa) kaulassa tai posken alla on hirmuinen patti. Se ei näyttänyt aristavan tms, mutta isosta patista oli kyse.
Columbon hampaat ovat sairauden myötä helposti hammaskiveä keräävät ja olinkin jo pitkään miettinyt, että se pitäisi käyttää hammaskiven poistossa. Pitkään ja hartaasti asiaa olin pohtinut sen takia, että rauhoittaminen on iso riski tuommoiselle koiralle. No nyt sitten oli jokatapauksessa mentävä ja nopsaan eläinlääkärille. Kiitos Virpille, kun järkkäsit ajan vaikka teillä siellä klinikalla on varmasti kiire:)
Tero käytti Columbon lääkärissä. Itse olin töissä (olikin muuten kamala päivä olla itkuisena liikkeellä)... Olin jutellu lääkärin kanssa, että jos hän katsoo Columbon kunnon niin huonoksi, ettei kannata enää hoitaa annan eutanasiaan luvan:(. Lääkäriaika oli klo. 10. Yhdentoista aikaan mietin, ettei Comua ole lopetettu, koska mitään ei ole kuulunut. Eläinlääkäri oli päätynyt puhkaisemaan patin, joka oli täynnä märkää. Ja hampaat tietysti samalla putsattiin ja verikokeet otettiin. Antibioottikuurille jouduttiin ja sehän ei ole Columbon munuaisille hyvä juttu. Nyt seuraillaan miten lääkitys vaikuttaa.
Voi Komu reppanaa, sen kaula oli aivan turvoksissa eilen ja lääkkeistä toinen ihan tokkurassa. Juottaa piti ruiskulla ja pissalle ei koira suostunut ollenkaan.
Yö meni rauallisissa merkeissä, välillä vähän jalkopäässä olevaa koiraa varpailla kokeilin, että ollaanko siellä hengissä. Aamulla on nyt asiat jo paremmalla tolalla. Turvotusta on, mutta ruoka jo maistui. Vettä koira ei suostu juomaan kun ruiskun kautta. Ja pissattukin ollaan. Pieni sotamies on urhea!
maanantai 7. tammikuuta 2013
Tietotulva viikonloppuna + suunnitelmia vuodelle 2013
Riikka:
Aloitin viikonloppuna koirahierojakoulutuksen. Lähipäivät olivat lauantaina ja sunnuntaina Helsingissä. Matkaan piti lähteä jo perjantaiaamuna. Olisi helpompaa jos kulkisi joku yöjuna tms, niin ei menisi ihan koko viikonloppu. No mutta, tässä tapauksessa kaikki meni kuin Strömsössä:) Pääsin tuttuni kyydilla tai olisin päässyt Tapiolaan saakka, mutta tuossa Vierunmäen kohdalla ystäväni, joka asuu siellä otti minuun yhteyttä! Siis olimme ihan muutaman kilsan päässä... ja pääsinkin käymään hänen luonaan ihan noin vain suunnittelematta. Siellä aikamme hupateltua hyppäsin bussiin ja matkustin Helsinkiin. Siellä päässä ennen kuin illalla lopulta pääsin ystäväni Sannan luo (kiitos kun majoititte minut:)), kävin jututtamassa vanhaa kaveriani Instrussa. Sinäsnsä aika ystäväpainoitteinen viikonloppu... ihanaa. Liian kauan siitä kun viimeksi olemme tavanneet. Ja täytyy sanoa, että paljon on tapahtunut asioita heidän elämässään....
Lauantaina olikin sitten todellinen infopläjäys koulussa, koulutuksen järjestää ELK WETWR, Eläinten luontaislääkintäkoulu. Oli aivan mahtavaa. Innoissani yritin imuroida kaiken tiedon ja siitä seurasi infoähky ja ehkä pieni paniikki, että miten kaikki asiat, anatomiasta hierontaan jne oppii... ja miten minä lahopää opin muistamaan kaiken. Sunnuntaina pääsimme sitten suoraan asiaan eli hieromaan koiria. Minulle tuli ihana picardienpaimenkoira Hukka. Kiitos kun sain hieroa Hukkaa!
Rankka viikonloppu siis takana, mutta niin antoisa:)
Kaisa:
Koirapuolen suunnitelmia pitäisi tehdä tälle vuodelle. Näyttelyissä meinasin käydä vähän vähemmän. Jos säästelisi ulkomaan reissuja varten. Jos Lasse vaan päästää lähtemään... Tänä vuonna voisi käydä Ukrainassa ja lisäksi Suomen näyttelyistä Iisalmessa, Kuopiossa sekä Messarissa. Näissä ainakin. Pitänee katsoa, onko sopivia ryhmänäyttelyitä tarjolla. Maikku ja Pesonen pystyvät valiotumaan alkuvuoden puoliskolla, jos saavat viimeiset SERTinsä. Maikku helmikuusta eteen päin ja Pesonen huhtikuun puolesta välistä eteen päin.
Maire saa aloittaa näyttelyuransa. Osuuko niin, että Ukrainan reissu olisi ensimmäinen koitos? Iso pala näin alkuunsa! Pitäisi varmaan reenata ahkerasti...
Tällä viikolla meille lennähtää ulkomailta mäykkyuros nimeltänsä Iiro (Iiro Rantalan mukaan). Laitan pennusta tarkemmin tietoa esille, kunhan ollaan saatu koira kotiin. Lähdetään viikonloppuna Riikan kanssa hakemaan Iiro Savon mualle.
Mitäs vielä? Maikku olisi tarkoitus astuttaa Pesosella kesäkuussa ja Muusan miesreissua olisi kanssa mietittävä :)
Onnenkäpälän Bernardo x Firesoul:
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmSukutaulu.aspx?RekNoI=FI30140/11&ReknoE=FI19368/11
Pesosen luona kävi naisvieras
Onnenkäpälän Bernardo x Lamark Milla:
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmSukutaulu.aspx?RekNoE=FIN18112/06&ReknoI=FI30140/11
Koiran tutkapanta on käyttökunnossa. Ennätin eilen käydä testaamassa sitä. Lasse ei ollut perehtynyt asiaan pyynnöistäni huolimatta, niin lähdin Pesosen ja Maikun kanssa liikenteeseen ihan ummikkona. Kysymyksiä tuli mieleen matkan varrella. Pitää latailla Ultrapointin käyttöohjeet netistä ja lueskella ne läpi. Ensi kerralla on sitten viisaampi. Lisäksi panta on liian iso. Sain ankkuroitua tutkan talutuspannalla...
Paikka paikoin hanki kesti koiraa, ihmistä ei. Minä siis jouduin kulkemaan moottorikelkkauraa, taaplattua polkua, metsäkoneen uraa jne. Pesonen kävi touhuamassa pöpelikössä. Tulosta ei oikein tullut. Vähän vain kävi haukkumassa. Yhdessä vaiheessa metsästä kuului ääni kuin joku olisi kulkenut lumessa. Pesonen kuuli tämän myös ja lähti pikaiseen metsikköön haukun kera. Vähän meinasi jo jänskittää, että minkä hirven se sieltä esille ajaa. Ajotilannetta ei kuitenkaan syntynyt. Näkyvillä ei ollut tuoreita pupujussin jälkiä, ja Pesonen ei itsenäisesti lähtenyt kovinkaan syvälle metsään. Välillä tuntui löytävän pupujen levähdyspaikkoja, kun tutkaili kuusien alusia. Pesosta kiinnosti myös kaikki koloset. Piti käydä haistelemassa.
Meikäläisellä pitäisi olla sukset tai lumikengät, jotta pääsisi kulkemaan metsässä. Lumikengistä olenkin haaveillut jo useamman vuoden. Josko alennusmyynneistä raskisi ostaa? Jos matkalla jotain näin, niin tosi ison pöllön ja useita metsäkanalintuja :)
Aloitin viikonloppuna koirahierojakoulutuksen. Lähipäivät olivat lauantaina ja sunnuntaina Helsingissä. Matkaan piti lähteä jo perjantaiaamuna. Olisi helpompaa jos kulkisi joku yöjuna tms, niin ei menisi ihan koko viikonloppu. No mutta, tässä tapauksessa kaikki meni kuin Strömsössä:) Pääsin tuttuni kyydilla tai olisin päässyt Tapiolaan saakka, mutta tuossa Vierunmäen kohdalla ystäväni, joka asuu siellä otti minuun yhteyttä! Siis olimme ihan muutaman kilsan päässä... ja pääsinkin käymään hänen luonaan ihan noin vain suunnittelematta. Siellä aikamme hupateltua hyppäsin bussiin ja matkustin Helsinkiin. Siellä päässä ennen kuin illalla lopulta pääsin ystäväni Sannan luo (kiitos kun majoititte minut:)), kävin jututtamassa vanhaa kaveriani Instrussa. Sinäsnsä aika ystäväpainoitteinen viikonloppu... ihanaa. Liian kauan siitä kun viimeksi olemme tavanneet. Ja täytyy sanoa, että paljon on tapahtunut asioita heidän elämässään....
Lauantaina olikin sitten todellinen infopläjäys koulussa, koulutuksen järjestää ELK WETWR, Eläinten luontaislääkintäkoulu. Oli aivan mahtavaa. Innoissani yritin imuroida kaiken tiedon ja siitä seurasi infoähky ja ehkä pieni paniikki, että miten kaikki asiat, anatomiasta hierontaan jne oppii... ja miten minä lahopää opin muistamaan kaiken. Sunnuntaina pääsimme sitten suoraan asiaan eli hieromaan koiria. Minulle tuli ihana picardienpaimenkoira Hukka. Kiitos kun sain hieroa Hukkaa!
Rankka viikonloppu siis takana, mutta niin antoisa:)
Kaisa:
Koirapuolen suunnitelmia pitäisi tehdä tälle vuodelle. Näyttelyissä meinasin käydä vähän vähemmän. Jos säästelisi ulkomaan reissuja varten. Jos Lasse vaan päästää lähtemään... Tänä vuonna voisi käydä Ukrainassa ja lisäksi Suomen näyttelyistä Iisalmessa, Kuopiossa sekä Messarissa. Näissä ainakin. Pitänee katsoa, onko sopivia ryhmänäyttelyitä tarjolla. Maikku ja Pesonen pystyvät valiotumaan alkuvuoden puoliskolla, jos saavat viimeiset SERTinsä. Maikku helmikuusta eteen päin ja Pesonen huhtikuun puolesta välistä eteen päin.
Maire saa aloittaa näyttelyuransa. Osuuko niin, että Ukrainan reissu olisi ensimmäinen koitos? Iso pala näin alkuunsa! Pitäisi varmaan reenata ahkerasti...
Tällä viikolla meille lennähtää ulkomailta mäykkyuros nimeltänsä Iiro (Iiro Rantalan mukaan). Laitan pennusta tarkemmin tietoa esille, kunhan ollaan saatu koira kotiin. Lähdetään viikonloppuna Riikan kanssa hakemaan Iiro Savon mualle.
Mitäs vielä? Maikku olisi tarkoitus astuttaa Pesosella kesäkuussa ja Muusan miesreissua olisi kanssa mietittävä :)
Onnenkäpälän Bernardo x Firesoul:
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmSukutaulu.aspx?RekNoI=FI30140/11&ReknoE=FI19368/11
Pesosen luona kävi naisvieras
Onnenkäpälän Bernardo x Lamark Milla:
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmSukutaulu.aspx?RekNoE=FIN18112/06&ReknoI=FI30140/11
Koiran tutkapanta on käyttökunnossa. Ennätin eilen käydä testaamassa sitä. Lasse ei ollut perehtynyt asiaan pyynnöistäni huolimatta, niin lähdin Pesosen ja Maikun kanssa liikenteeseen ihan ummikkona. Kysymyksiä tuli mieleen matkan varrella. Pitää latailla Ultrapointin käyttöohjeet netistä ja lueskella ne läpi. Ensi kerralla on sitten viisaampi. Lisäksi panta on liian iso. Sain ankkuroitua tutkan talutuspannalla...
Paikka paikoin hanki kesti koiraa, ihmistä ei. Minä siis jouduin kulkemaan moottorikelkkauraa, taaplattua polkua, metsäkoneen uraa jne. Pesonen kävi touhuamassa pöpelikössä. Tulosta ei oikein tullut. Vähän vain kävi haukkumassa. Yhdessä vaiheessa metsästä kuului ääni kuin joku olisi kulkenut lumessa. Pesonen kuuli tämän myös ja lähti pikaiseen metsikköön haukun kera. Vähän meinasi jo jänskittää, että minkä hirven se sieltä esille ajaa. Ajotilannetta ei kuitenkaan syntynyt. Näkyvillä ei ollut tuoreita pupujussin jälkiä, ja Pesonen ei itsenäisesti lähtenyt kovinkaan syvälle metsään. Välillä tuntui löytävän pupujen levähdyspaikkoja, kun tutkaili kuusien alusia. Pesosta kiinnosti myös kaikki koloset. Piti käydä haistelemassa.
Meikäläisellä pitäisi olla sukset tai lumikengät, jotta pääsisi kulkemaan metsässä. Lumikengistä olenkin haaveillut jo useamman vuoden. Josko alennusmyynneistä raskisi ostaa? Jos matkalla jotain näin, niin tosi ison pöllön ja useita metsäkanalintuja :)
 |
| Iiro |
perjantai 4. tammikuuta 2013
Tämmönen diili: Har-Miin 30 €:n arvoinen lahjakortti 15 €:lla
Riikka:
Har-Min Farmilla olisi tarjolla tällainen kampanja:)
Lahjakortti käy sekä Siilinjärven että Lapinlahden liikkeisiimme.
Har-Min Farmilla olisi tarjolla tällainen kampanja:)
Lahjakortti käy sekä Siilinjärven että Lapinlahden liikkeisiimme.
torstai 3. tammikuuta 2013
keskiviikko 2. tammikuuta 2013
Uusia haasteita
Riikka:
No niin nyt on taas palattu arkeen ja työhommiin. Kovasti olen miettinyt minne buukkaisin kursseja, siis kalenteriin:) Ja edelleenkin hakusessa olisi lämmin sisätila koulutuskäyttöön. Mistä ihmeestä semmoinen tulisi vastaan?
Vähän on alkanut jo jännittää tuo tuleva viikonloppukin. Lauantaina alkaa se koirahierojakoulutus. Perjantaina Helsinkiin ja siellä tapaankin ystäväni Sannan, joka myös lupasi majoittaa minut viikonlopuksi. Kiitos siitä:)
Uusi Vuosi vaihtui mukavissa tunnelmissa. Olimme koiralauman ja Teron kanssa Kaisan ja Lasnen luona. Vietimme mukavaa aikaa yhdessä perinteisesti syöden, juoden, pelaillen ja muutaman raketin ampuen.
No niin nyt on taas palattu arkeen ja työhommiin. Kovasti olen miettinyt minne buukkaisin kursseja, siis kalenteriin:) Ja edelleenkin hakusessa olisi lämmin sisätila koulutuskäyttöön. Mistä ihmeestä semmoinen tulisi vastaan?
Vähän on alkanut jo jännittää tuo tuleva viikonloppukin. Lauantaina alkaa se koirahierojakoulutus. Perjantaina Helsinkiin ja siellä tapaankin ystäväni Sannan, joka myös lupasi majoittaa minut viikonlopuksi. Kiitos siitä:)
Uusi Vuosi vaihtui mukavissa tunnelmissa. Olimme koiralauman ja Teron kanssa Kaisan ja Lasnen luona. Vietimme mukavaa aikaa yhdessä perinteisesti syöden, juoden, pelaillen ja muutaman raketin ampuen.
 |
| Tämä kuva otettu 2008 Helsingissä . |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)