Riikka:
Tänään luonani kävi eräs ihminen, johon olen tutustunut aiemmassa työpaikassani. Katsoinkin jo heti, että nyt ei taida olla kaikki kunnossa, ihminen jonka olen tottunut näkemään iloisena... ei näyttänyt ollenkaan onnelliselta. Siinä työn ohessa kuuntelin häntä ja sain kuulla, että elämässä ei ole kaikki hyvin ja varsinkin töissä ei ole enää kivaa. Nyt hän miettii mitä tehdä, kun entiseen työhönkään ei haluta mennä... Olisin halunnut keskustella hänen kanssaan enemmänkin, mutta Har-Miin tuli asiakkaita ja tämä ihminen lähti siitä sitten pois. Kuitenkin hän oli tullut ihan asioikseen luokseni ja halusi purkaa sydäntään. Jäin miettimään asiaa. Olenhan itsekkin ollut useinkin vastaavassa tilanteessa, että töissä käy vaikka siellä ei viihdy. Vuodesta toiseen sitä vaan menee ja tekee, jotta saa laskut maksettua jne. Uskoisin että jos tästä aiheesta alkaisi galluppia tehdä, niin aika moni olisi valmis muuttamaan elämäänsä ja vaihtamaan vaikkapa työpaikkaa. Itse olen tosi tyytyväinen, että vaikka onkin ollut hankalia aikoja.. niitä on todellakin ollut niin olen uskaltanut tarvittaessa lopulta uskaltanut ottaa sen ratkaisevan askeleen. Silloin kun on polkujen risteyksissä kannattaa oikeasti pysähtyä miettimään, että mihin suuntaan sitä lähtee. Niin ja huomata, ettei raha aina ratkaise. No itse nyt olen rahallisesti ollut aina hyvin vähävarainen, joten mistään korkeuksista siinä mielessä en ole koskaan tippunut, mutta tilanne jossa vaakakupissa on vaikkapa terveys ja raha, niin suosittelen, että valitsee sen ra.... hehee ei vaan terveyden.
Tällä hetkellä oma elämäni rullaa koirien ja työn ympärillä. Olen tyytyväinen valintaani että olen jättänyt koulumaailman ainakin väliaikaisesti taakseni. Tosin niin kuin blogin lukijat tietävätkin tämä työpaikka josta olen " jäähyllä" ei ollut missään nimessä epämielyttävä ja sieltä olikin tosi ikävä jäädä tauolle, mutta joka paikkaan en minäkään kerkiä.
Valoa ja voimaa kaikille, jotka painiskelevat erinäisten asioiden kanssa. Asioilla on tapana kuitenkin järjestyä, vaikkei aina uskoisi:)
Elämämme aikana joudumme usein pysähtymään ja miettimään mitä nyt ja mihin suuntaan käy askeleet. Kyllä minäkin tein rohkean vedon tuon ukko-kultani kanssa kun helsingissä syntynyt ja kasvanut muuttaa maalle ja aloittaa elämää uudelta pöydältä.Silti kaikkien ikävyyksienkin jälkeen elämä on kantanut ja ollut kaiken sen vaivan arvoista. Ei ollut töitä vain harrastuksia ja silti on ollut kivaa.
VastaaPoistaNiinpä. Ja kun iettii myös asiaa siltä kannalta, että loppupeleissä me itse teemme elämämme valinnat... jos ja kun tulee tehtyä väärin ja valittua huonosti niin sitten vain täytyisi pyrkiä tekemään uusia ratkaisuja jotka kantaa. Tiedän että elämä on monesti sotkussa ja siihen liittyy muitakin tekijöitä, mutta aktiivinen asian eteenpäin vieminen, jopa vain se että "tunnustaa" sen, että tarvitsee jotain muuta auttaa:)
Poista