tiistai 9. syyskuuta 2014

Äänekoski

Kaisa:
Lauantaina olin Riikan, Helkan ja Sellan kanssa Äänekosken näyttelyissä. Automatkan aikan ilmoitin minut ja Riikan Siilinjärven kansanopiston venäjän kielen kurssille. Alkeiskurssi oli vain jo täyteen buukattu ja varasijallakin oli jonottaja. Päätin kuitenkin ilmoittaa meidätkin varalle. Olen miettinyt, että jos edes jotain vähän oppisi, niin siitä voisi olla hyötyä koirareissuilla.
    Kun pääsimme perille, oli ilma vähän viileä ja kostea. Osasi jo paleltaa, vaikka mukana oli hanskatkin. Telttaa kasatessa näin ulkomaan näyttelyreissuilta tutun Kertun. Elämä on osannut potkia häntä päähän. Voimia Kerttu!
    Heti aamusta oli Helkan vuoro esiintyä Paavo Mattilalle. Helkan turkki on vaihtumassa, niin se ei ole ihan niin hyvän näköinen. Tähän asiaan tuomari kiinnitti huomiota. Lisäksi Mattilan mielestä Helkan liikkuminen ei ollut parasta mahdollista. Palkintona eh. Rodussa ei valittua ROPpia ollenkaan.

Helka Mattilan syynissä.


EH napahti.

Kehän jälkeen lenkkeilimme ja itsekin kiinnitin nyt huomiota Helkan kulkuun. Taka-askel ei ollut priimaa niin kuin ennen. Kun saavuimme takaisin näyttelyalueelle, niin Riikka hieroi niin Sellaa kuin Helkaakin. Molemmat ihan juntturassa. Tiesinkin, että Sellan takaosa on jumissa, sillä Kouvolan näyttelyissä se ei halunnut seisoa paikoillaan näyttelyasennossa.
    Kun odottelimme Sellan kehävuoroa, joka oli vasta iltapäivällä, niin aurinkokin rupesi paistelemaan todella lämpimästi.


Sella sai vierailta huomiota kehän laidalla.


Vuorostaan tuli kuuma :) Säde Hohtari oli melko hidas arvostelija, niin saimme odottaa ihan urakalla. Lopulta Sellakin pääsi kehään. Tuomari arvioi Selan ROPin ja VET ROPin arvoiseksi.


Sella reippaana.



Pyysin tuomarin palkintokuvaan. Sella sanoi, että en seiso!

Seurasimme vielä kehän tapahtumia, sillä sinne oli menossa viimeisenä koirana iso meksikonkarvatonkoira. Iältään melkein 15-vuotias. Tuntuihan tuo kaveri jo olevan hitusen omissa maailmoissaan eikä askel ollut kovin joustava ja pitkä. Mutta kyllä koira sai kaikki palkinnot :)
    Kun tuota odottelua oli päivän mittaan, niin katsoin netistä, josko löytäisin lähettyviltä jotakin nähtävyyksiä, joita voisimme käydä katsomassa. Ei meinannut löytyä kuin uudehkoa, rumaa kirkkoa ja 50-luvun puutaloaluetta. Ei hotsittanut tuollaisia lähteä etsimään.

Loppukehät eivät yllättäneet, sillä Sella ei sijoittunut mihinkään. Kotimatka pääsi alkamaan!

P.S. Soitin eilen kansalaisopistoon ja kysyin, onko uusia alkeiskursseja suunnitteilla, kun alkava taitaa olla ihan täynnä. Minulle sanottiin, että mahdumme kurssille. Sitten vain oppikirjan hommaukseen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi:)