Väimela

Kaisa:
Rupesi Kuopion näyttelyiden jälkeen niin innostamaan Airan vienti uudelleen kehään, että katsoin netistä, olisiko Viron puolella sopivia näyttelyitä. Valkkasin sopivia, ja kyselin, että lähtisikö Lasse minun mukaan. Samaan aikaan, kun järjestelin reissua, niin selvisi, että tuttu Laura on menossa elokuussa Viron Väimelaan. Heti siinä sitten kysymään, että pääsenkö mukaan. Ja sehän passasi :) Pikana miettimään, että ketä koirista ilmoitan kisaamaan. Päätin ottaa mukaan mäykyistä Maikun ja Mairen. Ja sitten se Aira.
    Minä sairastuin uudestaan, joten reissuun lähdin perjantain koittaessa nuhaisena. Onneksi tauti ei edennyt mihinkään ja olo oli lähtöaamuna ihan kelpo. Suuntasimme joukkoinemme kohti Helsingin satamaa. Lauralla oli mukana äitinsä Muru-mitteli. Laivamatka sujui hyvin. Tallinnassa laitoimme navigaattoriin päämäärämme tiedot. Navipa ei lähtenytkään toimimaan. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun matkalla käy näin... Onneksi Lauralla oli mukana paperikartta. Sen ja Lauran hyvän suunnistustaidon avulla pääsimme Põlvan Pesa-hotelliin, joka sijaitsi muutaman tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta. Hotelli oli siisti ja sijaitsi rauhalisella alueella.
    Perillä oli tiedossa koirien ulkoilutusta ja puunausta. Pesuhuoneen viemäri ei oikein vetänyt, niin päätin nostaa Airan lavuaariin ja suihkutella siinä. Ei olisi ollut hyötyä pitää Airaa lattialla, kun likavesi nousi koko ajan ylemmäs. Kun pesu, harjaus, föönaus ja pompuloiden laitto oli ohitse, pääsimme nukkumaan.
    Lauantaina, aamutoimien jälkeen, suuntasimme kohti Väimelaa respasta kysymiemme ajo-ohjeiden perusteella. Ajomatkaa oli parisenkymmentä kilometriä. Näyttelypaikka oli ulkona urheilukentällä. Sää oli syksyinen ja nurmikko märkä. Onneksi se kuivui pikaisesti molempina päivinä, kunhan päivä oli kerinnyt ensin hiukan lämmetä. Teltan pystytyksen jälkeen oli aika ruveta laittamaan Airalle kampausta. Siinä sainkin muutaman hikipisaran tipauttaa. On se päänupin laittaminen vaan hankalaa! Kampausta tehdessä paikalle pelmahti Erkki. Hän oli samalla näyttelyreissulla Bulgariassa. Kuten myös Laura, mutta hän tuli paikan päälle lentäen.
    Airan kampaus jäi kesken, kun piti lähteä esittämään mäyräkoirat. Esitin ensin Mairen. Se sai hienosti Päivi Eerolalta ERI 1:en ja SA:n. Seuraavaksi vein kehään Maikun. Siinä vaiheessa mietin, että teinkö jotakin väärin? Sanoin Eerolalle, että minä taidan esittää koiriani väärässä järjestyksessä. Siinä katsottiin sitten kehäsihteerin kanssa näyttelyvihkosta ja todettiin, että juu, väärässä järjestyksessä nyt mennään. Lisäsin, että olen tosi pahoillani. Eerola sanoi, että onneksi huomasit ajoissa. No, sitten vain esitin Maikun loppuun asti, ja sekin sai ERI 1:en ja SA:n. Tarvitsin apua Paras narttu -kehänn, niin Erkki esitti Maikun. Maikusta tuli ROP ja se sai SERTin. Täten siitä tuli Viron muotovalio. Tämän jälkeen piti mennä Airan luokse, ja tehdä kampaus loppuun. Laura oli ollut väliajan hoitotätinä. Laura lähti Murun kanssa kehään. Ja minäkin menin jännäämään Airan kanssa takaisin Eerolan kehään. Yorkeissa uroksia oli vain yksi kappale. Narttuja olikin sitten kahdeksan. Aira oli reipas esiintyjä. Se sai avoluokassa ERI:n ja oli luokkansa ykkönen. Se tuntui hienolta. Aira sai SA:n. Pääsimme siis kisaamaan Paras narttu-kehään. Eerola sijoitti Airan kolmanneksi. Meille tarjottiin SERTiä. Otin sen ilomielin vastaan. Airaa vastassa oli ainakin virolaisia ja olikohan latvialaisia koiria. Airan arvostelussa luki, että koira esitettiin todella hyvin. Mukava kuulla :)

Aira kehän jälkeen.

Kun menin takaisin teltalle, niin kohta sinne tuli Laurakin Murun kanssa. Muru oli napannut kaikki palkinnot. Se oli junnujen ROP ja ROP. Muru valioitui Viron lisäksi Baltiasta. Erkillekin napsahti tulla amerikan cockereille palkintoja, joten päivä oli ollut hieno. Päivä venähti odotellen, sillä ryhmäkilpailuja oli paljon. Kannatti odotella, sillä Maikusta tuli RYP 2!

Maikun kanssa ryhmäkehässä.

Ryhmien jälkeen nokka kohti Põlvaa, ja sitten ulkoiluttamaan koiria ja syömään ravintolaan. Airalla ulkoilutukset oli turkin laiton jälkeen niukemmanlaiset, jotta sitä ei tarvitsi pestä uudestaan.

Melkein koko ryhmä koossa: vas. Maire, Maikku ja Muru

Maikku ja päivän saalis.

Maire ja Maikku

Airalla oli näyttelyiden ulkopuolella ponskareita. Ulos lähtiessä runsaastikin. Hymyn aiheuttaja vastaantulijoille :)

Sunnuntaiaamuna pakkasimme kimpsut ja kampsut, sillä oli jo huoneen luovutuksen aika. Aamiaisen jälkeen ajelimme jälleen Väimelaan. Tiesin jo etukäteen, että mäykkyjen ja yorkkien kehät osuvat päällekäin. Sovimme, että Laura ja Erkki huolehtivat mäykyistä ja minä puolestani Airasta. Olisiko Maire vierastanut Lauraa vai eikö halunnut totella noin vain, mutta kuulemma esittäminen oli ollut hiukan hankalaa. Maire sai ERIn, mutta ei SA:ta. Jos se olisi saanut SA:n, se olisi myö saanut SERTin ja siten valioitunut Virosta. Tällä kertaa niin ei käynyt. Maikku oli esiintynyt reippaasti, ja tuomari tykkäsi koirasta, niin Maikku oli jälleen ROP. Kun olin Airan kanssa yorkkikehässä, niin paikalle tuli Laura sekä Erkki. Tänä päivänä Aira päätti pelätä muhkea tuoksuista Maria Verbitskayaa. Aira melkein hyppäsi pöydältä alas. Mietin jo siinä, että oliko tämä sitten tässä. Aira kuitenkin tsemppasi ja kipitti maassa tosi reippaasti. Maassa seisottaminenkin oli välillä hankalaa. Tuomari puhui vain venäjää, ja hänellä oli paljon asiaa. En ymmärtänyt valitettavasti mitään. Aira sai kuitenkin avoluokassa ERIn ja tuli luokkansa toiseksi saaden SA:n. Paras narttu-kehässä sijoittui toiseksi. Ensimmäinen nappasi SERTin. Sunnuntaina kehässä oli yksi uros ja yhdeksän narttua. Joten Aira sijoittui jälleen hienosti kärkipäähän.

Aira kehässä.

Voihan söpöys!

Muru nappasi jälleen samat palkinnot kuin edellisenäkin päivänä. Jäimme siis odottelemaan taas iltapäivän jatkokilpailuja. Muru ei sijoittunut jatkossa, mutta Maikku reippaana tyttösenä oli uudestaan RYP 2! Aikasta mahtavaa :)

Maikulla sama saalis (paitsi SERTiä ei voinut enää ottaa vastaan) kuin edellisenä päivänä.

Airan näyttelylook vaihtui kehän jälkeen arkisempaan. Turkki öljytty ja osa nyytitetty. Valmis kotimatkalle!

Kehien jälkeen oli tiedossa auton pakkaamista ja matkaamista kohti Tallinan satamaa. Laura sanoi matkalla, että voisimme käydä kiertelemässä Tallinnassa. Oli puhetta myös sellaisesta, että kysyisimme pääsyä aiempaan laivaan, jos saavume satamaan ajoissa. Ehdimme Tallinnaan hyvissä ajoin ennen aiemman laivan lähtöä, niin päätimme kysyä, onko siihen vapaita paikkoja. Oli, kunhan annoimme ensin lisää rahaa. Näin meidän ei tarvinnut odotella useampaa tuntia, jotta kotimatkamme olisi voinut jatkua. Obaman vierailun vuoksi rajatarkastuksia oli tiukennettu. Ainakaan meitä ei jääty syynäämään. Mutta edellä menevän auton luona oli pari poliisia. Mitä lienen tutkivat?
    Laivasta pääsyn jälkeen oli jäljellä vielä automatka. Väsymys oli aikamoinen, sillä en ollut nukkunut edellisenä yönä kunnolla, vaikka aikaa olisi ollut lepäämiseen rutkasti. Matkalla piti hörpätä vähän kahvia, jotta jonkun tovin pysyisi pirteämpänä. Olimme päämäärissämme aamuyön puolella. Pikaiseen auton tyhjennys ja nukkumaan. Tiedossa oli nimittäin töihin lähtö ja sitä ennen eläinten hoitoa. Helsinkiin päin mentäessä olin lisäksi varannut Filemonille rabiesrokotusajan maanantaille, sillä Filemonista tuli kysely Saksasta. En ole ilmoitellut pennuista englanniksi missään. Kyselijä sanoi, että hän on seurannut Iiroa pennusta lähtien ja tiedusteli, että onko musta pentu punaisilla merkeillä vielä vapaana. Olemme vaihdelleet ahkerasti viestejä, ja olen lähettänyt Filemonista sekä osasta sukulaisistakin kuvia ja infoa. Saksalainen päätti, että hän ottaa Filemonin. Rabiesrokotteen jälkeen on odotettava 21 vrk, ennen kuin koira voi lähteä reissun päälle, joten mitä pikaisemmin sain Filemonin rokotettua, sitä nopeammin uusi omistaja voi hakea sen.

Kiitos Laura mukavasta reissusta! Lisäksi kiitän esittämisavusta sekä Lauraa että Erkkiä.

P.S. Alvis täytti eilen 7 vuotta. Jos terveyttä riittää, niin vuoden päästä mennään pappakehiin. Alvaro pääsee reissamaan Sellan kanssa.