Puola 17.-18.3.14
Kotimatkalla näin jopa Slovenia serpentiinitiet. Minun puhelimesta oli vain akku loppu, niin en saanut napsittua kuvia. Vanhalla kännykällä räpsin jotain. Kuvaaminen oli hankalaa heiluvassa bussissa.
Sain pari kuvaa Tapio Heiniöltä, joten julkasen ne tähän perään.
Puolassa söimme porukalla illallista hotellin ravintolassa. Puitteet oli aikasta luksusta. Ruokailutilassa oli merivesiakvaario, tarjoilijalla oli käsivarrellaan sellainen valkoinen liina jne. Annokset olivat myös hienosti aseteltuja. Minä söin lohta merianturalla.
 |
| Siinäpä näkyykin, mihin saavuimme. |
 |
| Hotellimme |
 |
| Lenkillä tiirattavaa. |
 |
| Kirkko |
 |
| Maire valtasi sängyn. Oli ihan sukkulana. Sain juuri ja juuri vetäistyä päiväpeiton pois. |
 |
| Aamulenkillä |
 |
| Aamiainen oli ihan luksusta. |
 |
| Kaikki oli niin nätisti aseteltu. |
 |
| Ja aamiaisella oli kokki! |
Liettua, Kaunas 18.3.14
Saavuimme Ibis-hotelliin. Hotelli oli hieno, ja mietinkin, että miten sinne otettiin vastaan koiria. Hotellin ilmastointi oli olematon. Yöllä sai hikoilla...
Söimme porukalla hotellin ravintolassa. Töissä oli yksi kokki ja yksi tarjoilija. Palvelu oli todella hidasta. Syöntireissuun upposi aikaa kolmisen tuntia, vaikka esimerkiksi minä olin tilannut vain yhden ruokalajin. Kerttu sai kahteen otteeseen raakaa kanaa. Hän siis söi pelkästään riisiä. Lopulta minullekin tuotiin annokseni...väärää ruokaa. Kokki rupesi tekemään uutta annosta. Sekin oli vääränlainen. Söin sen kuitenkin, kun oli jo sen verran nälkä. Kävin nappaamassa ruoan itse lämpölampun alta, sillä tarjoilija hengaili jossain muualla. Olo oli kipeä, ja olisin halunnut nukkumaan. Kyllähän sinne pääsi sitten puolilta öin...
 |
| Odotusta, odotusta, odotusta. |
Liettuan ja Viron rajalla 19.3.14
 |
| Taasen myyrän kolosia :) Maikku ihmettelmässä. |
 |
| Koko porukka, paitsi kuvaaja Tapio Heiniö. |
Lähdimme Suomea kohti iltalaivalla. Helsingissä oli tiedossa bussin tyhjennys. Tavarat jälleen pakettiautoon ja nokka kohti Orimattilaa. Satun luona koirat ja kamppeet matkan aikana jäätyneeseen Hondaan, ja sitten piti jaksaa ajaa vielä kotiin. Huoh!
Suomi 20.3.14
Yö
Facebookista:
Matkanteko meinasi tyssätä, kun tankki ei auennut. Nyrkillä takominen sai aikaiseksi veren tirsumista. Avaimella ronklaamisesta ei ollut apua. Soitto Lasselle. Käski hankkia lukkosulaa tai apua. Ei kun etsimään huoltsikkaa, josta saa l.sulaa. Onneksi löysin sitä ajoissa. Tursotin ympäri tankkia. Lopulta luukku pompsahti auki. Ja poliisisedät parkkeerasivat viereen, niin apuakin olisi varmasti saanut. Ja kotia kohti!
Aamu
Facebookista:
KOTONA! Ei ollut kivaa ajella, kun väsytti niin julmetusti. Onhan tuota taas tullut valvottua kellon ympäri.
Matkatoveri, Kerttu, sanoi loppumatkasta (ennen Suomeen saapumista), että hän saattaa vaikka tirauttaa itkun, kun pääsee kotiin. Mietin, että miten se silleen? Kun itsellä kotikonnut lähenivät, niin minusta rupesi tuntumaan samalta. Kun ohitin Kuopio-kyltin, niin silloin hanat aukesivat...
Kotona Aira tervehti minua niin kuin aina Lassea, vaikka hän olisi ollut poissa vain pienen hetken. Aira pissasi myös alleen. Oli sillä ollut minua ikävä :)
Joitakin tuliaisiakin tuli ostettua.
 |
| Lassea jäi heräämistä odottamaan sikari, suklaata ja juotavaa. |
36 kappaletta diplomeita on skannattu Kennelliittoon. Siellä ei nyt olekaan ollut valiopuolella ketään töissä, joten valioitumisasiat jäivät odottelemaan käsittelyä ensi kuun puolella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi:)