Yhteenvetoa

Kaisa:
Tiukka treeniputki ruokavalioineen on nyt ohi. Projekti oli mielenkiitoinen kokemus. Toisaalta myös rankka. Salitreenit veivät arjesta paljon aikaa ja kuluttivat paljon voimia. Vastavuoroisesti ne kyllä lisäsivät kuntoa ja antoivat hyvää mieltä. Näitä samoja asioita olen tainnut luetella ennenkin. Ulkomaan matkan aikana voin päättää, että miten haluan seuraavaksi jatkossa treenata. Onko joka toinen viikko enemmän treeniä ja joka toinen vähemmän? Vai mitenkä päin? :)
    Kävin eilen suppeassa kehonkoostumusmittauksessa. Sen mukaan lihasta ei kovinkaan ole tullut. Jos itse katson peilikuvaani, niin mielestäni minulle on tullut pienen pienet lihakset. Kun eihän niitä ennen ollut ollenkaan. Riikkakin tuossa joku tovi sitten sanoi salilla törmätessämme, että minun yläkerta on kasvanut. Itse olen samaa mieltä. Lasse puolestaa huikkasi, että minulle on tullut vatsalihakset. Jalkapuolella ei taida olla tapahtunut niin paljon muutosta, kun treeneissä on joutunut huomioimaan minun surkeat polvet. Kun katson ennen ja jälkeen kuvia, niin pieniä muutoksia näkee siellä täällä. Koko kropasta kuvia en täällä julkaise (vaikka julkista materiaalia ovatkin :) ).
    Paino oli tippunut alle kilon, ja se on kokonaan pois lähetettyä rasvaa. Odotin, että vatsan seudulla olisi tapahtunut enemmänkin muutosta, koska kävin läpi niin tiukan rupeaman. Ylimmät lihakset näkyvät ja muut sitten tuntuvat. Kyllä siellä jossain alla möllykät on.
    Ruokavalio oli todella tiukka. Söinkin monet kerrat ohi ohjeiden, sillä tuntui, että en minä esimerkiksi jaksanut hölkkäillä koirien kanssa tuolla ravintomäärällä. Santsiannoksia on siis kitusiin  uponnut. Ja välillä herkkujen kera. Niistä on mahdotonta luopua kokonaan. Ruokailuista jäi pois niin marjat, hedelmät kuin leipäkin. Näistä en kyllä jatkossa luovu! Kaalien ja kananmunien syöntiä puolestaan aion vähentää. Ne riitti vähäksi aikaa :) Jos joskus vielä lähtisin mukaan tällaiseen projektiin, niin ruokapuolen miettisin uudestaan. Tuntui, että tämä ei ollut minulle paras mahdollinen vaihtoehto.
  
En normaalisti kuvaa itseäni, mutta nyt tein poikkeustapauksen. Tässä tämän hetken tilanne. Tästä on hyvä jatkaa. Mitään tavoitetta ei ole. Odotan, että pienen tauon ja tuhdimpien ruokailujen jälkeen salilla painomäärät alkavat nousemaan. Projektin loppupuolella alkoi välillä olemaan takkuilua painojen kanssa.

Likaisen peilin kautta kuvattua. Kädessä on hirmuinen mustelma. Ilmeisesti käsitreenien aiheuttama. Levisi vain. Kun mustelma oli jo aika hyvin lähtenyt paranemaan, niin hieronnan jälkeen pamahti taas ihan tummaksi.

Kun eilen aamulla projekti oli ohi, niin kaivoin heti herkut esiin. Aloitin jo salilla mässäilemään :)

Salievästä.

Nyt se on auki ja kii ei mee!

P.S. Olin asennoitunut, että minulla on kahden viikon tauko treeneistä. Huomasin kuitenkin, että määränpäässämme on hotellissa punttisali. Ja reissukaerina on henkilö, Satu, joka harrastaa punttisalia. Maltetaanko olla koko reissu ilman punkailua? :) Näyttelypäivät ovat varmasti rankkoja. Jos sänky vetää kovinkin puoleensa, niin sinne on kyllä sitten painuttava.