Riikka:
Näköjään Helka tarvitsee tommosen viiden tunnin reissun (matkoineen) , että se simmahtaa oikein kunnolla ja on vielä seuraavana päivänäkin väsy. Olimme kolmen viikon tauon jälkeen paimentamassa taasen. Sain kummini Päivinkin paikalle fiilistelemään:)
Omaa vuoroamme odotellessa Helka käytti aikaansa telmimällä muiden koirien kanssa. Sinikalla Kuttukuussa oli aivan ihana uusi pentu. Rotua en muista, mutta kysynpä vielä niin kerron sitten. Taitaa olla semmoinen rotu joka vei sydämeni aivan juuri. Veikkaisin, että siskoni Kirsi lämpeisi tälle rodulle.
Helkan vuoron koittaessa menimme lammasaitaukseen. Eka kierros meni ihan plölrinäksi. Helka halusi seurata vain minua ja olin että hittolainen, näinkö tämä nyt menee. Paremmin itse jo pysyin ohjaajamme Mariannen mukana. Noh, kiekan jälkeen taaas odottelemaan omaa vuoroamme ja jutustelemaan muiden kanssa. Helkaneiti yllätti toisella harjoituskiekalla. Se alkoi kulkea lauman perässä ja aikaajoin ilme näytti siltä, että "Hei lampaat"...jotain pieniä oivalluksia toivon mukaan aivoissa tapahtui.Palaute oli ainakin hyvää. Viikon päästä taas uudelleen...jos säät sallivat.
Tänään olenkin menossa puurtamaan Lapinlahden liikkeelle, luvassa koirahierontaa ja trimmausta. Illalla Helkalla on viimeinen pentutoko kerta...mitäs sitten tehtäisiin?
Siskokset, Riikka ja Kaisa, tarinoivat kuulumisiaan. Asiasta ja asian vierestä, koskien eläinkauppaamme Har-Min Farmia, joka sijaitsee Siilinjärvellä, Onnenkäpälän kenneliämme ja muutenkin elämäämme.... Aikasta eläinpitoista tarinaa tiedossa!
Kerro sitten et mikä rotu? Kiinnostavaa :)
VastaaPoista