perjantai 6. joulukuuta 2013

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Kaisa:
Eilen iltalenkillä Podia kuunnellessa alkoi soimaan Pekka Kuusiston ja Paula Vesalan kappale Kiestinki-levyltä. Aihe on juuri nyt ajankohtainen, kun itsenäisyyspäivää vietetään. Levyhän on sota-aiheinen. Nuoremman sukupolven edustajia tekijöissä. Tässä levyltä yksi kappale: Hiljaiset vuodet.
    Kuuntelin iltahommien lomassa koko levyn ja päätin kirjoittaa aiheeseen liittyen jonkun rivin tänne blogiin. En ole hahmotellut kirjoitusta valmiiksi päässäni. Katsotaan millaisen tekstin saan aikaiseksi.

Sota-aika kiinnostaa minua. Olen kuunnellut lenkkeillessä sota-aiheisia romaaneja ja dokumentteja. Olen katsonut telkkarista joitakin dokumentteja ja kirjahyllyssä lukemista odottaisi aiheeseen liittyviä kirjoja. Niitä en ole ennättänyt avaamaan.




Välillä on tehnyt mieli kysyä joiltakin vanhuksilta sotaan liittyviä kysymyksiä, mutta aihe ei ole helppo. Isovanhempiakaan ei koskaan tullut tentattua. Tutuissa ei ole mahdottomasti ollut vanhuksia. Kun asuin Lahdessa, minulla oli vuokralla navettatilaa eräältä vanhalta papalta. Hänen luonaan ei käynyt paljon vieraita, ei usein edes sukulaisia. Välillä pappa pyysi minut juttuseurakseen. Siemailimme sherryä ja jutustelimme. Järvisellä oli jo huono kuulo, niin sain alvariinsa yrittää puhua lujempaa ja matalammalla äänellä. Pappa oli innokas tenttaaja. Sain urakalla vaivata päätäni, kun piti miettiä vastauksia esimerkiksi maantieto-aiheisiin kysymyksiin. Pappa ei päästänyt minua helpolla, ei aiheiden puolesta eikä ajallisesti. Aikaa vierähti jutellessa helposti useampi tunti.
    Jos olisi ollut rohkeutta, niin Järviseltähän olisi voinut kysellä sota-ajoista. Varmasti läheskään kaikki vanhukset eivät suostu näistä asioista puhumaan, mutta olisihan sitä hienovaraisesti voinut yrittää kysellä.

Järvinen on varmaan jo muilla mailla, sillä hän oli jo hänet tavatessani hiukan huonokuntoinen. Ja pappa sai sydänkohtauksenkin Lahdessa asuessani. Pihassa asusti suomenpystykorva, joka ei oikein pitänyt minusta. Kävin kuitenkin viemässä sille ruokaa, kun omistaja oli sairaalassa. Tuntui, että papan kunto huononi sairaalareissun jälkeen.

Yhteydenpito Järviseen jäi, kun muutin takaisin kotikonnuille. Jälkeen jäi vain jutusteluhetkemme :)

Tällainen kirjoitus rustautui tällä erää. Hiukan erilainen aihe!


Kuvan lähde


4 kommenttia:

  1. Siellä oli kadehdittavan vanha luumupuu pihassa. Naminam...

    VastaaPoista
  2. Se on totta! Ja luumut olivat tosi hyviä.

    KT

    VastaaPoista
  3. Hieno muistelo kirjoitus ja hyvää itsenäisyyspäivää sinulle ♥

    VastaaPoista
  4. Kiitos samoin!
    (Unohtui eilen vastata, niin teksti tulee näin jälkeen päin).

    KT

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi:)