Iron Maiden

Kaisa:
Lauantaina matkustimme Helsinkiin junalla. Maiden paitoja alkoi näkymään jo Kuopiossa, ja kun päästiin Helsinkiin, niin faneja näkyi siellä sun täällä. Junassa vastapäässä istunut miekkonen kyseli, että olenko menossa koiratapahtumaan, kun luen koiralehteä. "No en, kun mekin mennään Maideniin :)"
Ensi töiksemme suunnistimme pääkaupungissa italialaiseen ravintolaan. Päätimme syödä pitkän kaavan mukaan, joten muuta emme sitten kerinneetkään tehdä ennen stadionille suunnistamista. Paitsi siinä välissä heitimme tavarat Glo-hotellille.
Minun valitsema menu:
Menu Toscanini 

	Vitello tonnato: Ohueksi siivutettua vasikanpaistia ja tonnikalakastiketta
	Käsintehtyjä kantarelliravioleja ja paistettuja kantarellejä
	Paistettua nieriää, kesän vihanneksia, Beluga-linssejä ja sahrami- sitruunakastiketta
	Tiramisú

Viinin laskuttivat väärin, niin saatiin nautiskella ilmaisista lasillisista :)

Lassen ateriat olivat paljon isompia kuin minun.

Keikkapaikalla oltiin ihan ajoissa, sillä Lasse halusi nähdä kaikki bändit, koko rahan edestä siis. Paikalla oli yllättävän vähän porukkaa, vaikka stadionin ulkopuolella jonottajia riitti. Alue täyttyi oikeastaan vasta sitten, kun Maidenin keikkavuoro lähestyi. Ensimmäisenä soitti Ghost, tokan bändin nimeä en enää muistakaan (Tarkistuksen jälkeen bändi oli Sabaton) ja kolmantena Bullet for My Valentinen peruuntumisen tilalla soitti Amorphis.
    Stadikalle saapui n. 28000 ihmistä. Välillä seisomokatsomossa oli aikasta ahdasta, kun ihmiset alkoivat tiivistäytymään ja etualalle tunki alvariinsa lisää porukkaa. Meinasin yhdessä vaiheessa sanoa Lasselle, että minä luovutan ja menen sivummalle. Sovitaan paikka, missä nähdään. Mutta sitten meidän läheltä poistui väkeä ja ympärille jäi tilaa. Voin sanoa, että olen kuullut Iron Maidenin livenä, mutta nähnyt vain vilaukselta. Miksiköhän lavaa ei voi rakentaa hitusen korkeammalle, että porukat näkisi bändin? Kun välillä oikein kovasti pinnistelin mennä varpailleni niin näin "pieniä" miehiä temmeltämässä lavalla. Muutoin seurailin keikkaa screeneiltä. Jotain kertoo se, että useimmiten en nähnyt lavan taustakangastakaan ja pyrotkin näin useimmiten screeneiltä. Välillä en nähnyt screenejäkään. Mutta tärkeintä on se, että Lasse oli keikkaan tyytyväinen. Sen reissuhan tuo oli :)   
    Kun poistuimme alueelta, niin huomasin, että joku makaa katsomossa ja ensiapumies on vieressä. Mitähän lie oli sattunut? Oliko saanut jonkun kohtauksen vai oliko iloliemi maistunut liiaksi? Kun kävelimme hotellille, niin eräs vastaantulija huudahti, että oliko hyvä keikka? Tiesi meidän tulevan stadionilta, vaikka Lassella ei edes ollut Maiden paitaa :) Kysyi myös, että mikä oli eka biisi. Ei ollut Lasselta yllättävä vastaus: "En muista." :)
    Kävellessä tiirailtiin mainoslappusia, joissa myytiin helsinkiläisiä asuntoja. Tiesinhän minä, että asunnot ovat kalliita. Mutta silti meinasi silmät pyörähtää päässä, kun luki esim. ilmoitusta, jossa myytiin meidän makkarin kokoista kerrostaloasuntoa hintaan 170 000 euroa.
    Hotelli oli ihanan hiljainen. Monesti kun on aikaisemmin yöllä saanut herätä mm. discon paukkeeseen ja tappelevien huutoihin. Silti heräsin ihan liian ajoissa, ja sai vähän odotella aamiaiselle pääsyä. Aamiainen oli vallan tasokas. Mukava pikavisiitti oli tämä reissu siis kokonaisuudessaan!

Stadikalle ei saanut ottaa kameroita. Lasse nappaili jokusen kuvan kännykällä.

Ensimmäinen lämppäri, Ghost.

Iron Maidenin keikalla katsojia riitti.

Keikalla oli tunnelmaa.

Muutaman biisin minäkin jopa tunnistin!