PeTo2 + Hyvää syntymäpäivää Maire!

Riikka:
Minä nyt vallan olen innostunut kaikesta uudesta. Viime viikolla paimennushommia, jotka tietenkin jatkuu ja eilen PeTo2 elikkäs pentutokoa. Eilen oli vasta teoriaa. Kuulostaa hiukan erilaiselta tuo tokoilu, kun perus arkitottistelu. Tavoitteellista ja tarkkaa puuhaa:) Toivottavasti koulutuskäsitykset ei mene aivan ristiin siellä. Mielenkiinnolla odotan huomista kun päästään helkan kanssa ekaa kertaa tunnille. Saapa nähä millanen parivaljakko meistä vielä kehkeytyy... vähän pelottaa:)
    Tänään olisi tosiaan paimennusta taas luvassa, toivottavasti sade ei ole esteenä. Käsittääkseni ihan hirmuseen sateeseen ei mennä lompsimaan... saapa nähä.
    Viikonlopun olin taas Helsingissä uutta oppia hakemassa. Aiheena oli yrttilääkintä ja homeopatia. Apua, miten paljon taas kaikkee uutta ja mielenkiintoista. Tiedonjano vaan kasvaa. Miten ihmeessä ennätän oppia kaiken haluamani tässä elämässä? On niiiiin paljon asioita mitkä kiinnostavat. Onneksi elämä on elämän mittaista opiskelua ja kaikki on mahdollista. Sen kun tarttuu vain härkää sarvista.
Nyt pitänee lähteä lompsimaan tuonne sateeseen koirien kanssa, sen verran Nepa tuossa pöydän alla kaasuttelee, että lienee kakkahätä.

Kaisa:
Maire on nyt 1-vuotias! Onnea!

Ihmettelin salilla, että mikä painaa toisessa kengässä. Vedin sukkaa suoremmaksi pariin otteeseen, mutta ei se auttanut. Lopulta otin kengän pois jalasta. Siellähän oli kirjastokortti! Laitoin lenkkariin talteen kirjastossa käydessäni, kun kengät oli kassissa. Enkä ole sitten muistanut laittaa korttia kukkaroon :)
    Eilen sain uuden mansikkasatsin. Eipä illalla riittänyt aika marjojen perkaamiseen. Suurin osa lojottaa laatikoissaan keittiön lattialla. Pitää illalla yritää saada urakka loppuun. Marjoissa oli jo valmiiksi aika paljon pehmeitä marjoja. Eka satsi oli parempi. Söin muutes mansikoita niin paljon, että olo oli kuin jouluruokailun jälkeen. Aika kammottava. Tuntui, että räjähdän. Ei ollut lenkkeily iltasella koirien kanssa kivaa...ja kun vielä satoi kaupan päälle.
    Tehtiin Lassen kanssa hyviä mattokauppoja, kun käväistiin Kuopiossa. Kotimaisissa matoissa lähtöhinta oli 160 € ja alennus riippui väristä. Halvin oli varmaan sellainen, joka ei ole tehnyt niin hyvin kauppaansa. Väri oli luumu ja hinta 30 €. Myyjäkin siihen mattohyllyn luo pelmahti, kun mietittiin, että mitä värejä otettaisiin. Myyjä tokaisi, että voi katsoa, voiko kalliimmista väreistä tiputtaa vielä hintaa. Eihän suurmarketeissa koskaan myyjä ehdottele alennusta!? No hinta tipahti 50 euroon. Ja meidän kainalot täyttyi mattorullista :) Kaupassa oli laajalti alennuksia. Yritin katsella sillä silmällä, josko jo joululahjoja olisi löytynyt. En varmaankaan enää tänä vuonna käy shoppailemassa Kuopiossa. Tunnustaa siltä. Lahjoja ei kummoisesti löytynyt. Pitää miettiä lahjoja sitten uudestaan lopumpana vuotta. Josko sitä jotain keksisi.
    Pitäisi muistaa ostaa uusi keittiövaaka. Kannoin sisältä koirapuolelle sankossa raakaruokia. Päällä oli puntari. Kun pääsin ulkorakennukseen, niin vaaka plompsahti pesuvesisankoon. Vaakaa on kuivateltu, ja se lähteekin käyntiin, mutta ei valitettavasti näytä punnitustuloksia.

Alla Eveliina Lammentausta ottamia kuvia Oulun näyttelyistä. Pärjänneille luvattiin pehmikset.

Iiro sanoi jossain vaiheessa, että ei enää jaksa :)

Pesonen ja Maikku.