Kokkailua + Paimennusta, tokoilua ja muuta säpinää

Kaisa:
Kokeilin tehdä kevytversioruokia. Osa on ok ja osa resepteistä kaipaa muokkailua. Banaanilettuset oli ihan hyviä. Banaani vain on parasta siltään sekä niissä banaanin muotoisissa suklaabanaaneissa :) Laitan lettusiin ensi kerralla marjoja. Jäätelönkin reseptiin kuului banaani. Vaihdan jätskiinkin marjat. Ja voisi jollain kerralla lorauttaa joukkoon hitusen vaikka kahvia.
    Lisäksi kokkasin pieniä jauhelihapizzoja, ja niihin tein itse tomaattikastikkeen. Perunamuussin ja kanasetkin väänsin. On tuas hetkeksi syötävää. Ja pääsin nukkumaan puolen yön jälkeen...

Tänään olisi luolapäivä. Mukaan lähtevät ainakin Aden pentunen, Sepe, Maire ja Iiro. Katotaas, saako nuoriso mitään aikaiseksi.
    Huomenna olisi tarkoitus lähteä Lassen kanssa risteilylle viinitila Alahoviin. Eivät vuan oo vastanneet puhelimeen se risteilymiehistö.

Vattuja on tosi paljon. Kun vain saisi ahkerasti kerättyä niitä. En ole tainnut muina vuosina nähdä meillä päin näin paljon vadelmia. Usein ovat ihan matosia ja huonon näkösiä, ja marjoja on vähän. Ibet ovat ihastuneet vattuihin. Yksi ilta lenkillä pysähdyttiin syömään marjoja. Ibet ryykäsivät puskiin ja herkuttelivat ihan omatoimisesti. Jossain vaiheessa päätin, että nyt matka jatkukoon, jotta päästään joskus takasin kotiinkin. Kun sanoin käskyn, niin ibet vain vilkaisivat minuun ja jatkoivat syömistä. Piti sanoa monta kertaa, että NYT MENNÄÄN ennen kuin uskoivat :)

Yksi päivä taas hihna hajosi. Tällä kertaa Altilla, kun nykäisi Flexin narun loppuun asti. Römpsähti naru lennähtää ihan kunnolla. Jostain syystä Altti uskoi luoksetuloa, vaikka uskoisin, että hoksasi olevansa irti. Suututti hihnan rikki meneminen niin, että Flexi lennähti kaarella pöpelikköön... Uusi Flexi hommattu jälleen rikkoutuneen tilalle.

Mutta nyt lenkille ja koiratiloja siivoamaan!

Lassekin sai aamisailella maistaa itsetehtyä jäätelöä ja banaanilettusia. Ei ilmeisesti olleet ihan parasta...

Riikka:
Voi sanoa, että on taas ollut tapahtumarikas viikko. Keskiviikkona olimme Helkan kanssa paimennusharjoituksissa kolmatta kertaa. Nyt olikin erilainen kerta, koska emme lähteneetkään metsään paimentamaan vaan olimme aitauksessa. Lampaat olivat jo päivän aikana käyneet Kuttukuussa olleen kurssin mukana metsässä jo useampaan otteeseen ja näin ollen ne saivat hiukan levätä:)
    Paikalla oli useampi koira, ja muiden suorittaessa omaa vuoroaan itse olin silmä kovana ja yritin ymmärtää mitä aitauksessa tapahtui. Me olimme Hegulin kanssa viimeisiä ja sainkin ihailla muiden toimia hyvän tovin. Aitauksessa toiminta on tosiaan paljon nopeampitempoista kuin metsäpaimennuksessa. Nytkin porukassa oli eritasoisia ja eriaikaa opiskelleita koirakoita, joten meno oli sen mukaista:)
    Oman vuoromme tultua olin kyllä ihan HooMoilasena, jotta mittee pittää tehdä. Meitä opasti taitava Marianne. Hänellä oli upea koiransa auttamassa meitä. Kuljin ensin Helkan kanssa lauman perässä. Siis minun aikani meni siihen, että itse pysyin perässä ja yritin ymmärtää mitä Marianne kulloinkin meidän haluaa tehdä. Sitten sain laskea Helkan irti. Itse kiiruhdin Mariannen mukaan lauman etteen ja Helkan oli tarkoitus kulkea perässä. Se pyrki tulemaan luokseni ja lauman eteen, mutta silloin Marianne ohjasi sitä pysymään takana paimensauvan avulla. Itse en todellakaan tajunnut mistään mitään, kun loikin vaan eestaas ja yritin pysyä ryhmän mukana:) Huoh. Eka kierrokselta emme saaneet palautetta. Ajattelin, että voihan räkä. Muut kurssilaiset kommentoivat vuoromme menneen hyvin... Marianne oli nimittäin jututtanut kaikki oman vuoronsa jälkeen. No eipä siinä mitään. Seurailin taas toisten vuoroja. Varsinkin eräs bordercollie, Mei, teki huikean suorituksen. Se on aivan aloittelija, mutta syttynyt täysin hommaan. Onneksi suoritus on videoitu. Helkan toinen suorituskin videoitiin, mutta tämä Mein omistaja pitäsi saada kiinni, että muistaisi lähettää pätkän minulle.
    Meidän toka kiekka meni kutakuinkin samoin kuin eka, mutta lopuksi Marianne kommentoi ja antoikin positiivista palautetta. Tästä on kuulemma hyvä jatkaa. Nyt onkin paimennusharrastuksessa parin viikon tauko, koska Kuttukuussa on paimennuskokeita/-kilpailuja ym. toimintaa. Harmi, etten pääse katsomaan.

Torstaina olimme vuorostaan tokoilemassa Hekulin kanssa. Olen tyytyväinen suoritukseemme. Ensin pentuja siedätettiin metelille, taputuksille ja hurraamisille. Täytyyhän sitä, ettei sitten kisoissa häkelly hirmuisista suosionosoituksista;)
    Luoksetuloa harjoiteltiin hauskasti. Pennut olivat kiinni odottamassa vuoroaan. Omalla vuorolla menimme kutsumaan omamme seuraavanlaisesti. Elikkäs toiset kurssilaiset tekivät luoksetuloradan kohdalle "ihmismuurin", mutta harvan sellaisen. Eli kun koira kutsuttiin luokse, se joutui puikkelehtimaan muiden ohi. Tosi hyvä harjoitus.
    Yksilöllisesti kävimme vielä läpi perusasentoa ja sain ohjeeksi olla tarkkana paikan kanssa, koska Helkasta kasvaa iso koira ja se tulee liian helposti olemaan edessä. Lopuksi oli vielä maahanmenoharjoitus. Yllätyin, kun sain kuulla, että tämä harjoitus tehdään koiran oman oivaltamisen kautta. Eli kun koira tarjoaa käytöstä sitä palkataan siitä! Mahtavaa! Nyt ollaankin tätä kovasti harjoiteltu. Alussa vielä ollaan, kun Helka yrittää tehdä kaikkea muuta, mutta kyllästyttyään touhuiluun se kyllä menee lopulta maahan.

Eilen kävin Pemolla Outin juttusilla. Tehtiin henkilökohtaistasuunnitelmaa opiskelujen suhteen. Outi oli sitä mieltä, että trimminäytön tekisin jo vuoden lopussa tai viieistään vuoden vaihteessa... HUI! Näyttelytrimmin ajattelin suorittaa mäykyllä, mutta entä sitten leikattava rotu. Apuah.
Eläintenkouluttajaopintoihin, varsinkin muiden eläinten kuin koiran tarvitsen sitten lisäoppia:) Mielenkiintoista...ehkäpä hiukan ajanhallintaongelmia saattaapi tulla, mutta odotan innolla mitä kaikkea sitä taas oppiikaan ja mihin tämä johtaa;)