Ruoanlaitto

Kaisa:
Minä en ole koskaan ollut kokki-ihmisiä. Joskus olen jotain intoutunut leipomaan, mutta oikean ruoan laittaminen ei ole ollut minun juttu. Olen syönyt kotoa muuttamisen jälkeen enimmäkseen eineksiä. Kun Lassen kanssa muutettiin yhteen, niin ruoanlaitto on ollut hänen heiniänsä. Jos lämmintä ateriaa ei ole ollut tiedossa, niin eineksillä on edelleen menty. Kun tämän vuoden alussa pistin syömispuolen remonttiin, niin minun on pitänyt ruveta laittamaan itselleni ruokaa. Ei ihan helppo juttu, sillä minun ruoat ovat olleet sellaisia, että hyvä jotta itse olen saanut nieltyä niitä alas. Olen ylpeä, että olen näinä kuukausina oppinut jotakin. Osa ruoista alkaa olemaan hyviä! Lasse ei tuotoksiani uskalla suuhunsa pistää. Nirso kun on. Mutta tärkeintä on, että saan itseni ruokittua. Lassehan syö arkena työpaikkansa suuntamilla.
    Viimetteeksi sain aikaiseksi kanaa ja riisiä kastikkeella, jossa oli kookosmaitoa, piri-piriä, valkosipulia, sipulia, mango-currya, fariinisokeria, suolaa, tuoretta minttua ja timjamia, nokkosta, sitruunamehua, inkivääriä, suolakurkkua, avokadoa ja tomaattia. Tuli tulista, mutta hyvää :)
    Minulla ei meinaa olla mielikuvitusta ruoanlaitossa. Jos on aineksissa kanaa ja riisiä, niin sitten paistaa kanan ja keittää riisit. Siinäpä se. Saisihan niistä varioitua vaikka mitä! Netistä onneksi saa apuja. Maustaminen on vaikeaa. Yleensä otan kaapista liudan mausteita ja roiskin niitä satunnaisesti ruokaan. Tulee hyvää tahi sitten ei. Ensi kerralla on taas sitten vähän viisaampi :)

Eppu-amerikancockeri ennen trimmiä

ja trimmin jälkeen

Täällä tuli taas tänään käytyä kyykkäämässä.

Joku on lähtenyt salilta yhden kengän kanssa. Ja alempana oleva kenkäpari on ollut kenkähyllyssä kuukausi tolkulla.